Tekoäly on mullistanut toimittajan työn, mutta samalla toimittajiin kohdistuvan väkivallan. Nämä asiat eivät elä erillään toisistaan. Käytän työssäni työkaluja, joita voitaisiin käyttää melko vaivattomasti minuun kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan.

Samalla kun tekoälyn säätely ei millään pysy tekoälykuvien ja deepfake-videoiden kehityksen tahdissa, haluan toivoa, että edes jokunen ihminen havahtuisi myös huomaamaan verifioidun tiedon ja journalismin tärkeyden tässä ajassa.

Kuumin lehdistönvapauteen liittyvä keskustelu Tšekeissä syttyi heti tammikuun alussa, kun uusi hallitusohjelma julkaistiin. Keskustelu pyörii Tšekin yleisradiotoiminnan, Tšekin television (Česká televize, ČT) ja Tšekin radion (Český rozhlas, ČRo), ympärillä. Hallituksen tavoitteena on nimittäin uudistaa näiden rahoitusmallia.

Media on rikki. Perinteinen media on rikki. Uutismedia on rikki. Korjataan se yhdessä! Kuulostaako tutulta?

Verrattuna perinteisiin radiolähetyksiin on podcastien kyky luoda yhteisöjä todella heikko — ja juuri tässä on tutkimukseni ydin. Koska erityisesti nuorten audiokulutus keskittyy radion sijasta enemmän ennalta tallennettuihin sisältöihin, on fokus siirtymässä podcasteihin ja muuhun ennaltatallennettuun sisältöön maailmanlaajuisesti. Miten rakentaa yhteisöjä tilanteessa, missä yleisö ei ole samanaikaisesti läsnä?

Tämä hetki opinnoille työn ohessa tuntuu mahdottomalta, mutta on antanut sata kertaa enemmän kuin on ottanut.