Yearly Archives: 2018
“Jos tuntuu siltä, että olen nero ja todellakin ansaitsen opiskelupaikan Oxfordissa, jotain on vialla. Kaikki täällä epäilevät itseään ja omia kykyjään, se on ihan normaalia” opasti akateemisen kirjoittamisen opettaja kurssini viimeisellä kokoontumiskerralla. Usko omiin kykyihin voi todella olla koetuksella huippuyliopiston kuplassa. Kun soutujoukkueen treeneissä harjoittelee soututekniikkaa neurotieteen post-doc-tutkijan kanssa, pikkujouluissa juttelee kantasolututkimuksen haasteista ja edellä …
Berliiniin on tulossa talvi. Viimasta ja kylmästä huolimatta pieni lapsi on kyykistynyt katselemaan jotain kadulla olevaa. Se on varmaan kompastuskivi, ajattelen. Puolisonikin pysähtyy joka kerta sellaisen nähdessään. Lapsen äitikin kumartuu katsomaan. Kompastuskivet ovat berliiniläissyntyisen Gunter Demnigin aloitteesta syntynyt projekti, jolla muistellaan kansallissosialismin uhreiksi joutuneita ihmisiä. Katukivien sekaan on upotettu messinkipäällysteisiä betonikuutioita, joihin on kirjattu uhrin …
Kun elokuun lopussa laskeuduin New Yorkiin, minulla oli 1,5 viikkoa aikaa löytää asunto. Vaikka sain tietää stipendistäni jo alkuvuodesta, en ollut lentopäivään mennessä onnistunut löytämään majapaikkaa, jossa uskoisin viihtyväni koko 9 kuukautta kestävän stipendiaattikauteni ajan. Nyt voin sanoa, että päätös lykätä asunnonetsintää kannatti. Huone, josta olin käynyt alustavia neuvotteluita, osoittautui hintaansa nähden kurjaksi. Mahdolliseen tulevaan …
Nyt on menossa koulunkäynnin suhteen syksyn kiireisin aika. Tänään minun piti palauttaa eräs kriittinen referaatti sekä hioa valmiiksi videoprojektin lopputuotos. Ensi viikon maanantaina ja keskiviikkona tentin Kiinan ulkomaankauppaa ja taloutta, mutta sen jälkeen jäljellä on enää käytännössä kolme Kiinassa käytävään kauppaan liittyvän kurssin opiskelijaesitelmäluentoa, joista toiseksi viimeisellä esittelemme mekin ryhmämme näkemyksen Kiinasta ihonhoitotuotteiden markkinana. Sen …
On marraskuu ja istumme t-paidoissa Freie Universitätin kampuspuistossa Berliinin Dahlemissa. Minä ja liettualainen ystäväni Ruta tutustuimme vaihto-opiskelijoina tässä samassa paikassa kymmenen vuotta sitten. Nyt Ruta on täällä tutkijana, minä toimittajastipendiaattina. Tuntuu kummalliselta olla täällä taas. Kymmenessä vuodessa moni asia on muuttunut: Berliinin tyhjät asunnot ovat täyttyneet ja tilalle on tullut asuntopula. Kaikki haluavat Berliiniin. Se …