Vartti Harlemin saunassa kypsytti palopuheen
katjakuokkanen
Puusaunan lämmitys tuli ensimmäisenä mieleen. Ruuhka-aika loppui, ja siksi paikallismetro tyssäsi Harlemissa 125:nnen kadun asemalle. Kaiutin raikui käskyä astua laiturille ja vaihtaa toiseen metroon kohti Bronxia. Mentävä oli, vaikka tunnelissa väreili vähintään 45 celsiusta.
Tilanteen hikisyyttä alleviivasi se, että heinäkuussa New Yorkin metrovaunut ovat kuin jääkaapissa istuisi: ilmastointi jäähdyttää täysillä.
Yli 30 asteen helteisiin saati löylymäisiin metrolaitureihin ei oikein totu, kun laukkaa koko ajan jääkaapista saunaan ja saunasta jääkaappiin. Columbian yliopiston tutkivan journalismin kesäkurssilla on tullut vastaan, että myös journalismissa voi mennä äärilaidasta toiseen: päivänpäällisestä uutistyöstä yli vuoden kestäviin tutkiviin projekteihin.
Kurssilla pätevät ”Las Vegasin säännöt”: monin paikoin suorastaan kuumottavat opit on pidettävä omana tietona. Sen verran kuitenkin lienee lupa raottaa, että esimerkiksi New York Timesilla on noin 15 tutkivan toimittajan ryhmä, Reutersilla samoin. Bloombergilla väkeä on vielä enemmän.
Pulitzer-palkittuja toimittajia kuunnellessa en ole aina osannut päättää, olenko vaikuttunut siitä, että joku penkoo arkistoja ja tenttaa lähteitä kokonaisen vuoden. Tuntuu suhteellisen suurelta panokselta ? eikä uutistoimittajan hermokaan välttämättä venyisi moiseen. Muttei tutkivia juttuja voi parissa päivässä koota: yhteiskunnan mustien kohtien valaisemiseen menee viikkoja tai muutama kuukausi.
Jenkit ovat valmiita irrottamaan toimittajia uutissyklistä, koska mustista kohdista syntyy päräyttävimmät skuupit. Täällä on hyväksytty, että tiedon saanti, viranomaisten taivuttelu, tiedon analysointi ja paketoiminen kiinnostavaan muotoon vievät aikaa.
Vääryyksiä paljastuu, ja on tutkivalla journalismilla vahva kaupallinenkin oikeutus. Se lisää uutisvälineen uskottavuutta. Uskottavuus tuo yleisöä, mikä houkuttaa mainostajia, mikä tuo taloon lisää rahaa, millä taataan riippumattomuus ja toimintaedellytykset. Ne tuovat lisää uskottavuutta, mikä lopulta parantaa välineen asemaa mediakilpailussa.
Harlemin saunaa kesti runsaan vartin, kunnes uusi metro kolisteli asemalle. Vaikka saunassa oli oiva tovi miettiä tutkivan journalismin oikeutuksen kaltaisia peruskysymyksiä, oli helpotus päästä takaisin jääkaappiin.
Ideaalitilanteessa toki newyorkilaiset oppisivat säätämään ilmastointinsa 23 asteeseen ? ja suomalaisissa uutistaloissa olisi mahdollista irrottaa toimittajia kohtuullisiin tutkiviin projekteihin. Kuten italialainen, bralisialainen ja sveitsiläinen kurssitoveri osuvasti ilmaisivat: ”Teillä Suomessa on niin avoin yhteiskunta, että joudutte varmaan todella penkomaan väärinkäytöksiä.” On se vähän niinkin, kun vertaa näihin suuren maailman synkkyyksiin.