Stipendiblogi: Journalismia älypuhelimella
VeeraLuoma-aho
Yhä suurempi osa amerikkalaisista nukkuu iPhonensa kanssa. Ilmiö on niin tuttu, että Harvard Business Schoolin professori Leslie Perlow on jo ehtinyt julkaista aihetta käsittelevän kirjan, Sleeping with Your Smartphone, jossa hän varoittaa meitä älypuhelinriippuvuuden haitoista. Samaan aikaan Forbesin ja Bloomberg Businessweekin kaltaiset lehdet kertovat lukijoille ohjeita siitä, kuinka iPhone on ajoittain maltettava, jos ei sentään sulkea, niin unohtaa kirjahyllyn reunalle.
Tämä kaikki kertoo tietenkin tuotteen vahvuudesta: harva arvasi viisi vuotta sitten, että Apple loi puhelimen, johon kuluttajilla tulisi olemaan niin henkilökohtainen suhde, etteivät he hennoisi erota siitä edes öisin. Tyynyn viereen unohtunut iPhone on vain yksi merkki siitä, että elämme keskellä mobile momentumia, älypuhelinten yleistymisen ja sen seurausten vallankumousta. Vallankumouksesta kertovat myös numerot: älypuhelinten myynti on jo ylittänyt PC-tietokoneiden myynnin maailmassa. Pian älypuhelimet ovat yleisempiä kuin tavalliset kännykät – tai pöhköpuhelimet, kuten eräs amerikkalainen bloggari peruskännyköitä kutsui.
Toimittajien työhön älypuhelinvallankumous vaikuttaa kahdella tasolla. Toisaalta puhelinten mahdollistamat uudet kulutustottumukset mullistavat peruuttamatttomasti median nykyiset ansaintamallit, kun kännykällä maksaminen muuttuu yhä helpommaksi, kuluttajien profilointi tarkemmaksi ja heille suunnattu markkinointi henkilökohtaisemmaksi. Toisaalta taas älypuhelin on yksi uusi työväline, joka on muuttanut ja muuttaa rivitoimittajien työn arkea. Suomessakin yhä useammat toimittajat käyttävät älypuhelintaan, yleensä käytännössä iPhonea, päivittäisessä työssään: valokuvaamiseen, videokuvaamiseen, äänittämiseen tai mikrobloggaukseen.
Berkeleyn journalismikoulussa uskotaan, että älypuhelimet ovat uskottavia, luotettavia ja näppäriä ammattitoimittajan työvälineitä. Eikä asenne älypuhelimia kohtaan ole enää pitkään aikaan ollut teknologiaan hurahtaneen hifistelijän, vaan käytännön apuvälineitä tarvitsevan ja iPhonen mahdollisuuksista kiinnostuneen tavistoimittajan. Opettajien suhtautuminen älypuhelinten käyttöön journalistisessa työssä on realistinen ja pragmaattinen: melkein jokaisen graduate-opiskelijan taskusta löytyy iPhone – etenkin Yhdysvalloissa melkein aina nimenomaan se – , mutta harvalla on varaa kalliiseen järjestelmäkameraan tai korkeatasoiseen nauhuriin, laadukkaasta videokamerasta ja kalliista editointiohjelmista puhumattakaan.
Älypuhelinten ei toki ajatella korvaavan ammattilaistasoisia välineitä saati ammattitaitoa niiden takana. Brittilehti Guardian ehkä lähetti Lontoon olympialaisiin kuvajournalistin pelkän älupuhelimen kanssa, mutta valokuvablogia iPhone-kuvistaan kisojen ajan pitänyt Dan Chung on kuitenkin huipputason ammattikuvaaja.
Kehotus Berkeleyssä onkin: “Master your tools!” Toimittajan on hallittava aina hyvin juuri ne välineet, jotka hänellä on milloinkin käytettävissään. Jo ensimmäisellä orientaatioviikolla meille opetettiin, miten otamme älypuhelimistamme kaiken irti. Eikä kevyeksi mielletty väline anna lupaa säheltämiseen: mobile journalismia, suomeksi sitten vaikkapa kännykkäjournalismista, pidetään vaativana lajina, ja siitä on jo järjestetty Berkeleyssä kokonainen erillinen kurssi.
Ja itse asiassa iPhone venyy aika moneen. Videokuvan laatu ei ole paras mahdollinen, mutta useissa tilanteissa riittävä. Kameraa voi tuunata tutuilla sovelluksilla, kuten ProCameralla ja Hipstamaticilla. Niiden lisäksi voi hankkia sovelluksia, joilla voi parantaa nauhoittamansa äänen laatua tai editoida videota. Ja tietenkin puhelinta voi käyttää nauhurina ja lähettää haastattelut nopeasti sähköpostiin.
Kännykkäjournalismin suurin etu on nopeus ja ketteryys yllättävissä tilanteissa, mutta toimittajan on valmistauduttava puhelimenkin kanssa ennalta niin hyvin, että tilanteet eivät valu ainakaan toheloinnin takia hukkaan. Jokaisen toimittajan on rakennettava älypuhelimestaan keikoilla näppärästi toimiva mobile kit. Berkeleylle tyypilliseen tapaan kännykkäjournalismissakin tärkeää on järjestelmällisyys. Mobile kit on rakennettava huolellisesti, sovellusten on oltava järjestyksessä ja niiden on löydyttävä kiireessä helposti. On luotava kännykkään oma kansio reportterin välineille ja järjestettävä ne käyttötarpeen mukaan.
Ja sitten on vaan oltava valmiina.
Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit
- Tältä näyttää J-School - 21.05.2013
- Opeta itseäsi - 04.04.2013
- Vaihtoehtokulttuurien sulatusuuni - 15.03.2013
- Kamppailu lautasella - 19.11.2012
- Tohtori teki hiekkakakun - 08.10.2012
- Kahden kerroksen väkeä - 29.08.2012