Saksassa vietettiin kuluvalla viikolla kymmenvuotissynttäreitä. Kymmenen vuotta sitten (14.3.2003) silloinen Saksan liittokansleri Gerhard Schröder esitteli valtiopäivillä radikaalin uudistusohjelman, joka kulkee nimellä Agenda 2010.

”Se muutti Saksaa enemmän kuin mikään muu uudistus viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana”, arvioi politiikantutkija Anke Hassel Agenda 2010:n merkitystä Berliner Zeitungissa.

Yksi uudistuksen arkkitehdeistä, Schröderin hallituksessa työ- ja elinkeinoministerinä toiminut Wolfgang Clement puolestaan sanoi B.Z.-lehdessä, että ilman uudistusta Saksa olisi nyt samassa tilanteessa kuin Etelä-Eurooppa on nyt.

Mutta kriitikotkin ovat olleet äänessä. Saksasta on tullut matalapalkkatyön paratiisi. Maassa on nyt kovat paineet säätää laki minimipalkoista.

Mitä tämä eurooppalaisittain merkittävä reformi piti sisällään?

Siinä tehtiin rakenteellisia uudistuksia Saksan työmarkkinoille ja sosiaaliturvaan. Verotusta kevennettiin, sosiaaliturvaa ja eläketurvaa heikennettiin, työttömyysturva uudistettiin kannustavaksi eli sitä leikattiin. Ihmisille tuli velvoite ottaa vuoden työttömyyden jälkeen vastaan mitä tahansa tarjottua työtä. Tavoitteena oli luoda talouskasvua sillä, että ihmiset aktivoidaan töihin hinnalla millä hyvänsä.

Ohjelmaa pidettiin varsin oikeistolaisena ja sosiaalidemokraatti Schröderillä oli suuria vaikeuksia ajaa se läpi.

Mutta Schröderillä oli syynsä. Saksa oli vaipunut 2000-luvun alussa taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen. Maan talous kaipasi piristystä. Sen Agenda 2010 on tarjonnut.

Saksa on nyt vahva talous. Työttömiä oli Saksassa 2000-luvun puolivälissä yli viisi miljoonaa. Nyt ilman työtä on alle kolme miljoonaa saksalaista.

Vienti vetää ja makrotalouden mittareilla maa on kompuroivan Euroopan helmi. Istuva liittokansleri Angela Merkel porskuttaa vahvan talouden turvin kohti vaalivoittoa ensi syksyn vaaleissa.

Isolla reformilla on hintansa. On syntynyt laaja prekariaatti. Matalapalkkatyö kukoistaa. Yhä useampi saksalainen tekee osa-aika- tai pätkätyötä. Monissa töissä palkat ovat niin matalia, että ilman sosiaalitukea ei tule toimeen. Harz IV –nimellä kulkeva minimiturva on viritetty niin alas, että sillä ei kulutusjuhlia vietetä.

Agenda 2010 -uudistusta voi siis perustellusti kehua tai moittia. Molemmat näkökulmat ovat nousseet voimakkaasti esiin, kun Saksan lehdistössä on summattu yhteen reformin vaikutuksia. Lopulta kaikki riippuu siitä, minkä värisin silmälasein seurauksia katsoo.

Yksi asia on selvä. On käynyt niin kuin aina, kun tehdään rakenteellisia uudistuksia. Niiden hedelmät kypsyvät hitaasti ja mahdollisen poliittisen hyödyn kerää yleensä joku muu kuin uudistusten tekijä. Haitat tulevat silmille nopeammin.

Schröder ja sosiaalidemokraatit ovat maksaneet uudistuksesta kalliin hinnan. Agenda 2010 –uudistusta pidetään suurimpana syynä sosiaalidemokraattien kannatuksen alamäkeen ja vallan menetykseen.

Vielä vuoden 2005 vaaleissa tappio oli siedettävä ja sosiaalidemokraatit olivat mukana kristillisdemokraatti Angela Merkelin johtamassa suuressa koalitiossa. Vuoden 2009 vaaleissa Saksan demareiden kannatus romahti pohjamutiin ja puolue jäi oppositioon. Se ei ole siellä lihonut haastamaan tosissaan valtaa pitäviä kristillisdemokraatteja.

Suomessa on puhuttu myös työelämän rakenteellisista uudistuksista. Kannattajat ovat hakeneet esimerkkiä Saksan lisäksi Ruotsista, missä on myös uudistettu työelämän pelisääntöjä. Ruotsin mallia on Suomeen tuonut ahkerasti Ruotsin Konjukturinstitutissa pitkään työskennellyt Vattin ylijohtaja Juhana Vartiainen, sosiaalidemokraatti hänkin.

Kokoomuslaisen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan rakenteelliset työelämän uudistukset eivät ole kuuluneet. Jumiutuneeseen talouskasvuun ja valtion velkaantumiseen haetaan maaliskuun kehysriihessäkin muita, poliittisesti helpompia lääkkeitä.

Hallitus on selvästi painottanut analyysissään rakenteellisten uudistuksen poliittisia, ei taloudellisia seurauksia ja pidättäytynyt niistä. Erityisesti Suomen sosiaalidemokraateille Saksa on ollut varoittava esimerkki.

Saksan lehdissä on laajasti summattu yhteen Gerhard Schröderin kymmenen vuotta sitten tekemää Agenda 2010 –reformia, jolla uudistettiin radikaalisti Saksan työttömyys- ja sosiaaliturvaa sekä verotusta.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Tyhmä, persu ja populisti - 19.04.2013
• Saksa, Euroopan tehokas talousveturi - 18.02.2013
• Biokokaa nokkaan, luomua kattilaan - 07.02.2013
• Mä lehdet luin - 10.01.2013
• Saksalainen lautasmalli - 30.11.2012
• Berliinissä pyöräilijä on kunkku - 15.10.2012