Kun vierailee perättäisinä päivinä Politicossa ja Washington Postissa, ei voi välttyä tekemästä vertailua. Toinen mediataloista on nuori ja energinen leijona, toinen tuntuu vanhalta ja nuutuneelta. Mutta voiko vanhakin saada uutta puhtia?

Kierrämme World Press Instituten yhdeksän viikon opinto-ohjelman aikana ympäri Yhdysvaltoja tutustumassa maan journalismiin, yrityksiin, politiikkaan ja kulttuuriin. Politico ja Washington Post ovat olleet nyt puolivälissä olevan ohjelman kiinnostavinta antia.

Politico on vuonna 2007 perustettu Yhdysvaltojen politiikkaan erikoistunut mediatalo. Sen tuotteita ovat printtilehti ja ilmainen Politico-verkkosivusto, politiikan ammattilaisille ja asiantuntijoille tarkoitettu maksullinen Politico Pro  sekä sponsoroidut tapahtumat. Monien amerikkalaisten yksityisyritysten tapaan Politico ei julkista talouslukujaan. Tapaamiemme Politicon toimittajien mukaan yhtiö ”valmistautui tekemään tappiota pidempään, mutta pääsi kannattavaksi kolmessa vuodessa”. Pienenä aloittaneella Politicolla on nyt runsaat 250 toimittajaa ja se kasvaa ulos toimituksestaan. Muutto isompiin tiloihin on edessä vuoden sisällä, Politico Pro-palvelusta päätoimittaja Martin Kady kertoo.

James Hohmann ja Martin Kady

Satuimme paikalle kiinnostavalla hetkellä. Samana aamuna Politicon omistaja ja perustaja Robert Allbritton ilmoitti ostaneensa verkkosivusto Capital New Yorkin. Tavoitteena on toistaa New Yorkissa Politicon malli, Albritton kertoi muistiossaan Politicon henkilökunnalle. Se tarkoittaa, että Capital keskittyy New Yorkin valtaapitäviin, kaupungin ja osavaltion politiikkaan, kulttuuriin ja bisnekseen.

”Muut kirjoittavat politiikasta suurelle yleisölle. Me haluamme olla paras politiikan sivusto erikoisyleisölle, joka seuraa politiikkaa tiiviisti”, Politicon toimittaja James Hohmann kertoo.

”Monet vähättelivät meitä vielä 2008 kun olimme uusi toimija kentällä. Mutta kun kerroimme uutiset ensimmäisenä, muiden oli pakko seurata. Olemme nälkäisiä ja tappelemme lujaa. Olemme autotallibändi ja startup. Kulttuurisesti meille on tärkeää säilyttää se henki”, Hohmann sanoo.

Politicon leivissä työpaikka näyttää juuri nyt varmemmalta kuin monissa maan perinteisistä valtamedioista. Viime keväänä Albritton myi kahdeksan tv-kanavaansa lähes miljardilla dollarilla. Hän ilmoitti käyttävänsä varat lisäinvestointeihin muun muassa Politicon laajentamiseen.

Tunnelma Washington Postissa ei ollut yhtä energinen ja innostunut, vaikka silläkin on nyt rikas omistaja. Amazonin perustaja Jeff Bezos kertoi elokuun alussa ostavansa Washington Postin. Kauppa saa sinettinsä lokakuussa. Sekä Washington Postin että New York Timesin  parin viikon takaiset jutut Bezosin ensivierailusta toimituksessa kertovat toimittajien olleen hurmaantuneita.

Silti Washington Postin toimituksessa neuvotteluhuoneen pöydän päässä istui kolme vakavan ja väsyneen oloista miestä, joilla ei vielä tuntunut olevan visiota siitä, miten vanhan laivan saisi käännettyä.

Washington Postin Jeff Leen, Martin Baron ja Kevin Merida

”Bezos on kiinnostunut sanomalehtien rikki olevasta liiketoimintamallista ja hän haluaa korjata sen. Hän odottaa meiltä kasvua ja lisää lukijoita. Se tuo meille paljon paineita. Hän on ilmaissut tarkkailevansa tilannetta läheltä ja ainakin alussa vierailevansa toimituksessa kuukausittain”, toimituspäällikö Martin Baron sanoo.

”Uudessa omistajuudessa hienoa on Bezosin innostus ja energia jolla hän puhui toimituksessa käydessään. Hän on sijoittanut meihin rahaa ja uskoo että tarina ei ole vielä lopussa.”

Ainakin yksi tulevista uudistuksista on verkkosivun uudistaminen, mutta mitä uudistukselta halutaan, on Baronin mukaan vielä epäselvää. Se tiedetään, että mobiilin merkitys kasvaa ja myös sieltä olisi saatava rahaa.

Politicon mainitseminen osuu selvästi herkkään paikkaan, sillä se herätti kitkerän oloisen ja kiihkeän puolustusreaktion.

”Politico tekee hyvää työtä ja on ihailtavaa, että he ovat onnistuneet luomaan jotain tyhjästä. Mutta mielikuva sitä että he uhkaisivat Washington Postia on hölynpölyä. Ajatus siitä, että kaikki Washingtonissa lukisivat Politicoa ei pidä paikkaansa. Me määritämme puheenaiheet, eivät he. He eivät hoitaneet NSA-tapausta vaan me. He eivät myöskään tee tutkivaa journalismia kuten me”, Baron sanoo.

Kun parhaimmillaan Washington Postilla oli noin 900 työntekijää, nyt luku on 630. Lehti on kamppaillut suurissa talousvaikeuksissa: liikevaihto on kutistunut jo seitsemän perättäistä vuotta ja tappiot ovat syventyneet vuosi vuodelta. Viime vuonna yhtiö teki lähes 54 miljoonan dollarin tappion.

Bezos käytti yrityskauppaan 250 miljoonaa dollaria – pieni summa verrattuna vaikka siihen, että kolme vuotta sitten AOL osti vuonna 2005 perustetun verkkojulkaisu Huffington Postin 315 miljoonalla dollarilla. Mutta Huffington Postin – ja Politicon – liiketoimintamalli on rakennettu digiaikana. Ne ovat lupaavia kasvuyhtiöitä joilla on suuri verkkoyleisö. Se on sijoittajalle kiinnostavampi kohde kuin painettu sanomalehti.

Kaikki eivät ole Washington Postin sisälläkään vakuuttuneita siitä, että Bezosilla olisi tarjota ratkaisuja. Kritiikkiä on esittänyt muun muassa lehden teknologiatoimittaja Timothy B. Lee The Switch –blogissaan.

Politicon ja Washington Postin esimerkeissä on jotain yhteistä ja samalla lohdullista. Ainakin joku uskoo vielä journalismiin ja haluaa sijoittaa siihen paljon rahaa.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Journalismia ilman voiton tavoittelua - 22.10.2013