Viimeisten viikkojen aikana olen ymmärtänyt, miksi republikaanit ovat vaihtaneet termin ”Global warming” termiin ”Climate change:iin”. Olen keskustellut prostituutiosta globaalista näkökulmasta käsin ja yrittänyt ymmärtää, miksi seksin ostamisen kriminalisointi ei välttämällä ole oikea tie. Olen oppinut kysymään itseltäni ”mikä voi mennä pieleen?”, ja mitä siinä tapauksessa tulisi tehdä. Olen myös kirjoittanut lopputyötäni. Työ käsittelee yhdysvaltalaisia opiskelijajärjestöjä, sisar- ja veljeskuntia, eli yhteneväisemmin ”greek lifea”, kuten täällä tavataan sanoa.

Kävellessä USC:n kampuksella on kuin astuisi sisään keskelle elokuvan kuvauksia. Rakennukset, suihkulähteet ja ihmiset näyttävät aivan samanlaisilta, kuin Hollywood on meille opettanut. Osittain tämä johtunee siitä, että lukuisia elokuvia, mm. Forrest Gump, Being John Malkovich, Frost/Nixon, The Graduate, Naked Gun 3/33 ja The Bachelor, on kuvattu nimenomaan täällä. Elokuvakoulun flyygeleiden nimet ovat George Lucas ja Steven Spielberg, molemmat koulun entisiä oppilaita.

Kun kampukselta kävelee muutaman korttelin pohjoiseen, saavutaan kreikkalaisten aakkosten koristamien vanhojen rivissä olevien puutalojen kadulle, ”greek row:lle”. Joidenkin talojen edessä istuu opiskelijoita juomassa olutta. Joka perjantai täällä pidetään juhlia. Nuoria naisia korkeissa koroissaan ja lyhyissä hameissaan, ja nuoria miehiä saalistamassa heitä. Täällä kuvattiin elokuva Legally Blond. Lopputyöni käsittelee samaa aihetta kuin tässä romanttisessa komediassa: feminismiä ja solidariteettia naisten opiskelijajärjestöissä.

Opiskelijajärjestöjä on kritisoitu ja niiden on sanottu olevan rasistisia, seksistisiä sekä kannustavan opiskelijoita juomaan runsaasti alkoholia. Joka vuosi opiskelijoita putoaa katolta tai ikkunoista, he saavat alkoholimyrkytyksiä tai tulevat raiskatuksi. Järjestöjen sanotaan olevan hierarkkisia ja eksklusiivisia. Mutta järjestöt ovat myös perusta tulevalle verkostoitumiselle. Vaikuttaa siltä, että erityisesti miesopiskelijat pitävät toistensa puoliaan ja auttavat entisiä opiskelijaveljiään menestymään liike-elämässä. Merkittävä osa USA:n suurimmista yritysjohtajista on entisiä veljeskuntalaisia. Presidenteistä 48 % on osallistunut veljeskuntien toimintaan. Huolimatta siitä, että moni sisarkuntien jäsenistä moni valmistuu huippuarvosanoin, on heistä ani harva toimitusjohtajana tai presidenttinä. Eikö naisille ole olemassa samanlaista verkostoa?

Näistä aiheista keskustelen ja kirjoitan juuri nyt. Ovatko naispuoliset opiskelijat vähemmän solidaarisia toisiaan kohtaan, kannustavatko opiskelijajärjestöt konservatiivisempaan aikuisuuteen, jossa naisen tulisi pysytellä kotona lapsia ja kotia hoitamassa, ja miksi kukaan ei lopeta tämänkaltaista seksismiä ja rasismia?

Onneksi Los Angelesissa sataa tänä viikonloppuna, sillä sää antaa hyvän syyn pysytellä kotona ja keskittyä opintoihin, ja jättää ulko-oven takana oleva yksi maailman hauskimmista kaupungeista huomioimatta.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Rakkaudentunnustus - 07.05.2014
• Yhteisöllisen omatunnon kaupunki - 02.04.2014
• Worse case scenario? - 28.01.2014
• Läppäristä mobiiliin - 25.11.2013
• Erehdys on ystäväsi - 10.10.2013
• Raskas mutta antoisa alku - 27.08.2013