Saanko esitellä: Viisi kontaktia
Riikka Haikarainen
Nukahdan täällä Kaliforniassa joka ilta noin minuutissa. Tunnen siitä syvää tyydytystä. Joskus – kuten viime keväänä Hesarin yt-neuvottelujen jälkeen – on mennyt huonommin. Nyt olen iltaisin totaalisen poikki, mutta en stressiunivelasta vaan siitä, että päässä vellovat uudet ajatukset ja kohtaamiset. Niitä täällä riittää.
Opiskelupaikkani USC:n professorit kutsuvat tunneilleen usein vierailevia luennoitsijoita. Meitä opiskelijoita on kursseilla tyypillisesti vain kymmenkunta. Vierailijat pyytävätkin usein jokaista esittäytymään ja kertomaan, mistä elämässä haaveilee (kyllä, jokainen osaa kertoa Suuren Unelmansa). Täällä ei nimittäin jätetä käyttämättä yhtäkään tilaisuutta verkostoitua. ”Ilman kontakteja et ole mitään, etkä saa mitään tehtyä”, eräs viihdetoimittaja sanoi työstään Los Angelesissa.
Tietokirjailija Malcolm Gladwell kuvailee suositussa Tipping Point -kirjassaan, miten keksinnöt ja trendit leviävät epidemioiden tavoin. Se ei onnistu ilman erityistä ihmisjoukkoa, ”yhdistäjiä”. He tuovat oikeat ihmiset yhteen juuri oikealla hetkellä.
Heittäydyn nyt ”yhdistäjäksi”. Tässä alla on viisi henkilöä, joiden kanssa olen viime viikkoina keskustellut ja jotka ovat laittaneet pääni hyvällä tavalla sekaisin. Kalifornialaiseen tyyliin kehotan olemaan yhteydessä, jos joku näistä henkilöistä kiinnostaa. Lupaan yrittää yhdistää teidät!
1. Pimeän aineen tutkija muutti Ruotsiin.
Sain professoriltani kutsun ”naisten illalliselle”. Ilta järjestettiin Katherine Freese -nimisen astrofyysikon kunniaksi. Freese tutkii sitä, mistä me olemme peräisin – mitä oli ennen alkuräjähdystä. Erityisesti häntä kiinnostaa universumin pimeä aine. Se muodostaa maailmankaikkeuden massasta reilun neljäsosan, eikä siitä tiedetä vielä paljoakaan. Freese muutti viime viikolla Yhdysvalloista Tukholmaan johtamaan Norditaa eli Pohjoismaiden teoreettisen fysiikan instituuttia. Hän on loistava tieteenalansa popularisoija, naistutkijoiden mentori ja tietokirjailija, jota kannattaisi nyt hyödyntää Suomessakin. Kuka kutsuisi Katherinen Helsinkiin puhumaan?
2. Toimittaja yhdistää baletin kemiaan.
Naisten illallista emännöi professorini KC Cole. Hän on kokenut tiedetoimittaja ja valloittava pedagogi, joka puhuu usein mentoristaan Frank Oppenheimerista. Oppenheimer, joka oli yksi ydinpommin kehittäjistä, perusti San Franciscoon Exploratorium-nimisen tiedekeskuksen. Sen ideana on yhdistää luonnontieteet taiteeseen. KC pyrkii samaan järjestämällä santamonicalaisessa taidegalleriassa taiteilijoiden ja tutkijoiden yhteisiä keskusteluiltoja. Taannoin aiheena oli ”tasapaino”. Siitä alustivat balettitanssija, fyysikko ja journalismin tutkija. Keskustelutilaisuudet ovat valtavan suosittuja. Kuka toteuttaisi saman Helsingissä?
3. Nuori mies teki tavallisten ihmisen päiväkirjoista ilmiön.
Käsikirjoittaja David Nadelberg löysi vanhempiensa kotia raivatessaan teininä kirjoittamansa rakkauskirjeen ja luki sen ääneen kavereilleen. Se herätti suurta hilpeyttä, ja Nadelberg sai idean. Hän perusti stand up -klubin, jossa tavalliset ihmiset lukevat ääneen lapsuuden ja teini-iän päiväkirjojaan. Nämä Mortified-nimellä kulkevat klubi-illat ovat levinneet eri puolille Yhdysvaltoja.
Kävin toissaviikolla Nadelbergin juontamassa Mortified Los Angeles -illassa, jossa sai sekä nauraa että pyyhkiä liikutuksenkyyneleitä. ”You’re not the only one who had an awkward phase”, on yksi tapahtuman motoista. Olen jo alkanut viritellä Mortified-klubia Helsinkiin ensi syksyksi, kun olen taas Suomessa. Jos tapahtuma kiinnostaa, laita sähköpostia: haikarai@usc.edu.
4. Viestintäguru yrittää korjata Yhdysvaltain poliittisen järjestelmän.
Yhdysvaltain kongressi ajautui vuosi sitten syvään kriisiin: republikaanit torppasivat budjettineuvottelut, ja liittovaltion työntekijät oli pakko lomauttaa. Moni politiikan asiantuntija pitää USA:n poliittista järjestelmää rampautuneena. Kuilu demokraattien ja republikaanien välillä syvenee, äänestäjät kyynistyvät ja vain huippurikkailla on varaa lähteä vaaleihin ehdolle.
Yksi viime viikon luentovieraista, Dan Schnur, on poliittisen viestinnän asiantuntija, joka on tarttunut ongelmavyyhteen. Hän haluaa tehdä vaalirahoituksesta täysin julkista ja luoda samalla mahdollisuuksia puolueisiin sitoutumattomille ehdokkaille. Schnur itse lähti sitoutumattomana kisaamaan Kalifornian osavaltion ”pääsihteerin” (secretary of state) tehtävästä viime vuonna. Hän ei tullut valituksi, mutta on vakuuttunut, että seuraavissa vaaleissa sitoutumattomilla on jo paremmat mahdollisuudet.
5. Näyttelijä tekee Shakespearesta flash mob -esityksiä.
Nancy Linehan Charles on pitkän linjan näyttelijä, joka haluaa tuoda teatterin lähemmäs losangelesilaisten arkea. Hänen teatteriryhmänsä esittää kohtauksia Shakespearen näytelmistä flash mobina eli yllätysesityksinä julkisilla paikoilla. Nancy oli mukana ykköskohdassa mainitulla naisten illallisella. Kesken jälkiruuan hän pomppasi ylös tuolistaan ja alkoi esittää Hamletin monologia.
Kakkupala jäi syömättä lautaselle; Shakespearen kieli hiveli korvia ja aivoja.
Arvaatte varmaan jo kysymykseni. Kuka tekisi saman Suomessa?
Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit
- Mikä arvo on journalismilla? — Lue ainakin nämä 8 juttua - 18.06.2015
- Journalismi muuttui live-tapahtumaksi, joka myy salit loppuun - 29.05.2015
- Uskontojournalismin kurssi opettaa, miten päästä jumalapuheen taakse - 14.04.2015
- Jos sitä vähän unelmoisi - 27.02.2015
- "Ymmärtäminen muistuttaa seksiä" – tiedejournalismin oppeja Kaliforniasta - 02.01.2015
- Los Angelesissa postinumero kielii elämäntyylistä – ja ihonväristä - 26.11.2014
- "Mahdolliselta tuntuu" – kolme vinkkiä huippuyliopistosta - 26.08.2014
Kiitos! Hieno, inspiroiva kirjoitus! Terv. Tiina-Maija