Tulkitse oikein
Päivi Ängeslevä
Otan D-junan Bronxiin. Juna ohittaa 161-kadun aseman, jossa minun pitäisi jäädä pois, ja pysähtyy vasta parinkymmenen korttelin päässä. Paikallinen opiskelija neuvoo ottamaan D-junan takaisin.
Olen hämmentynyt, metrolinjoissa ei ole tolkkua.
Yhtä ihmeissäni olen aika ajoin täällä tutkivan journalismin kesäkurssilla Columbian yliopistossa New Yorkissa. Tietoa tulee valtavasti. Meille puhutaan paljon rahasta. Seuraa rahaa, jotta löydät uutisia. Tulkitse massiivisia tilastoja tietokoneohjelmilla. Tarkista luvut aina kahdesti. Suurin osa luennoista on ainakin minulle hyödyllisiä, toki joukkoon mahtuu puolivillaisiakin luentopäiviä.
Takana on kaksi viikkoa opiskelua. Emme saa siteerata luennoitsijoita emmekä paljastaa tarkalleen, mitä he opettavat. Yhtä luentoa sivuan, sillä se on jäänyt mieleen ylitse muiden.
Meidän kurssilaisten piti lukea erään Pulitzer-palkintoehdokkaan artikkeli. Koskettava tarina, mutta kirjoittajaa oli vuosia sitten alettu epäillä huijariksi. Luennoitsijamme, tunnettu toimittaja itsekin, oli osallistunut toimittajien ryhmään, jotka paljastivat kirjoittajan, ex-kollegansa.
Nyt meidän piti etsiä jutusta faktoja, jotka todistaisivat artikkelin sepitetyksi.
Pitivätkö lukuisat yksityiskohdat paikkansa? Artikkelissa kuvailtiin rantaa, mutta oliko siellä todella palmuja? Oliko merellä myrsky tuona kyseisenä yönä, tuohon kyseiseen aikaan, ja keitä artikkelin haastateltavat olivat? He esiintyivät vain etunimillään.
Tehtävä ei ollut helppo, mutta kuvastaa hyvin meidän toimittajien työnsarkaa.
Tietoa on paljon, ja sen määrä vain lisääntyy. Meidän toimittajien on yhä tärkeämpää osata lukea isoja datatiedostoja ja tulkita tietoa oikein. Emme saa käyttää bad dataa eli harhaanjohtavaa tai käyttökelvotonta tietoa ja tuottaa uutisia, jotka voivat vahingoittaa syyttömiä ihmisiä.
Tiedon suossa ei saa joutua hukkaan, kuten minulle kävi Bronxin metrossa.
Median seuraajat vaativat jounalismilta luotettavaa tietoa, koskettavuutta ja syvällisyyttä. Tarinoita tai niiden yksityiskohtia ei tietenkään saa sepittää, vaikka haastateltavat esiintyisivät nimettöminä. Laadukas journalismi vaatii aikaa, mutta mistä sen ajan ottaisi?