Tie huipulle avautuu kannustamalla
Ilona Turtola
Mikä tekee yliopistosta yhden maailman parhaimmista? Tätä mietin, kun sain tietää päässeeni stipendiaatiksi Oxfordiin.
Opintojen esittelyviikolla meille kerrottiin, että opetusmetodeihin kuuluu se, että kaikkein nuorimpia opettavat kaikkein kokeneimmat – eli toisin sanoen yliopisto-opintojaan aloittavat saavat ohjausta ykkösketjun professoreilta. Opintojen edetessä luentoja ja opinto-ohjausta antavat ”vähemmän kokeneet” kuten väitöskirjaa tekevät tutkijat. Opetus on myös hyvin yksilöllistä, esimerkiksi kahdenkeskeisiä opetustuokioita professoreiden kanssa on usein.
Opiskelukavereiden kesken puhuimme myös siitä, että yksi syy Oxfordin hyvään menestykseen lienee erittäin kannustava asenne. Professorit ja muu henkilökunta ovat äärimmäisen ystävällisiä: täällä ajatellaan, että opiskelijoita puolikuoliaaksi pelottelemalla tai ylimielisellä asenteella ei muovata huippuja.
Näistä edellä mainituista olen jo itsekin saanut esimakua. Stipendivuoden aikana tehtävät opinnot eivät johda tutkintoon, vaan sen sijaan teen media-alaan liittyvää tutkimusta.
Jo heti alkajaisiksi olen tavannut työni ohjaajat – kyllä, monikossa. Saan nimittäin apua kahdelta professorilta. Tarkoitus on tavata säännöllisin väliajoin ja lisäksi molemmat kehottivat minua soittamaan tai lähettämään sähköpostia ihan milloin vain. Tutkimussuunnitelma nostatti myös sellaisia ylityssanoja, että tällainen kyynisyyteen taipuvainen suomalainen ajatteli, että joku koira tässä on haudattuna. Se on myös tullut selväksi, että huipulle ei nousta hampaat irvessä: professori kehotti minua aloittamaan tutkimukseni tekemisen siitä, että tutustun Oxfordiin kaikessa rauhassa.
Tutkimus ei vie koko aikaa, joten lisäksi opiskelen muun muassa Afrikan tutkimusta ja poliittista historiaa. Voin valita opetustarjonnasta melkein mitä vain, kukaan ei lyö käteen valmista lukujärjestystä.
Tätä vuotta luonnollisesti maustaa Brexit. Kun Britannian EU-kansanäänestyksen tulos alkoi juhannuksena selvitä, moni kysyi, vaikuttaako tämä Oxford-vuoteeni.
Nopeasti kansanäänestyksen jälkeen Oxfordin yliopisto antoi lausunnon, jonka mukaan EU-ero ei lyhyellä tähtäimellä vaikuta yliopistoon tai lukukausimaksuihin. Yliopistolle äänestystulos oli pettymys, sillä ero EU:sta voi vaikuttaa tutkimusrahoitukseen ja opiskelijoiden sekä tutkijoiden virtaan. BBC:n mukaan Oxfordissa EU:ssa pysymisen puolesta äänesti noin 70 prosenttia.
Muutaman viikon kokemuksella arjessa Brexit ei näy. Vuotavaa keittiön hanaa korjanneen putkimiehenkin kanssa puhuimme peribrittiläiseen tapaan säästä. Jos esimerkiksi Financial Timesia lukee, muodostuu kuva, että Britannia on ajamassa kaasu pohjassa kohti maailmanloppua. Pääasiassa brittimediassa on puitu sitä, onko luvassa kova vai pehmeä Brexit ja millaista elo EU:sta irtautumisen jälkeen oikeasti on. Koska sitä ei kukaan voi varmasti sanoa, epävarmuuden keskellä brittejä esimerkiksi houkutellaan sijoittamaan omaisuuttaan kultaan.
Aikaa jota elämämme kuvaa hyvin se, että ennen Oxfordiin lähtöä yksi tärkeistä hoidettavista asioista oli sopivan hashtagin keksiminen. Lopulta voittajaksi valikoitui #MyOxfordYear. Tervetuloa seuraan siis myös instagramin puolelle @ilonaturtola.
Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit
- Aina ei kannata tehdä niin kuin muut ja muita Oxfordin opetuksia - 12.06.2017
- Vielä voi uutisia kuulla pubissakin, mutta sosiaalinen media taitaa olla ehtymättömämpi lähde - 12.05.2017
- Onko toimittajia vielä vuonna 2030? - 13.04.2017
- Lyhyt oppimäärä englantilaisista käytöstavoista: näin jonotat ja pyydät anteeksi - 03.03.2017
- Britanniaan iski #kesäkurpitsakriisi – noin muuten kansalaisia patistetaan syömään enemmän kasviksia - 08.02.2017
- Matka kirjastoon vie turistiryhmien läpi pujottelemalla - 11.01.2017
- Odotettu puhelinsoitto ja prinssin tyttöystävä - 28.11.2016
- Päästä irti, toimittaja - 02.11.2016