Tuntematon henkilö kaappaa rekka-auton, murhaa kuljettajan ja kaahaa keskelle väkijoukkoa Berliinin joulumarkkinoilla.

Isku on tuhoisa, niin kuin arvata saattaa. Ainakin 12 ihmistä kuolee ja kymmeniä loukkaantuu. Vuorokautta myöhemmin jihadistinen terroristijärjestö Isis ilmoittaa tekijän olleen ”Islamilaisen valtion soturi”.

Pelko leviää. Joulun alle ajoitettu isku tuntuu siltä, kuin koko eurooppalainen elämäntapa olisi uhattuna. Paino sanalla ’tuntuu’.

Rekkaisku Berliinin Breitscheidplatzin joulutorille maanantaina 19.12. 2016 oli järkytys, mutta yllätys se ei valitettavasti ollut. Henkilökohtaisesti olin odottanut jotakin tämän kaltaista siitä asti kun muutin perheineni Berliiniin lokakuun alussa. Jo ennen muuttoa kävimme vaimoni kanssa läpi toimintamalleja mahdollisen iskun varalta. Jos terrori-isku tapahtuu, heti pois joukkoliikennevälineistä ja suurten väkijoukkojen keskeltä. Jatkuva uutisseuranta Twitterissä. Taksilla tai kävelemällä lyhintä reittiä takaisin kotiin.

Ehdimme joulukuussa vierailla useilla Berliinin joulumarkkinoilla. Joka kerta mieleen nousi, miten helppoja kohteita ne olisivat terrori-iskuille. Kiinnitin huomiota siihen, millaisia ajoesteitä markkinoiden reunoille oli aseteltu. Ainakin osassa toreista asiaan oli kiinnitetty huomiota.

Joulutunnelmaa Neukölln Arcaden -ostoskeskuksessa Berliinissä.

***

Rekka-isku joulumarkkinoille oli julma ja järkyttävä, mutta mitä se kertoo iskijän tai sen taustajärjestön järjestäytymisasteesta? Tietoa ei ole vielä riittävästi, jotta asiasta voisi sanoa mitään varmaa.

Terroristiverkosto al-Qaida (joka ideologisista erimielisyyksistä johtuen on erottanut Isisin omasta organisaatiostaan) on erikoistunut näyttäviin ja tietyllä tapaa täsmällisiin iskuihin, kuten New Yorkin 911 ja isku Charlie Hebdon toimitukseen Pariisissa.

Al-Qaida on aina pyrkinyt jälkikäteen perustelemaan iskut kannattajilleen jonkinlaisella fundamentalistisen teologian logiikalla. Al-Qaida on usein valmistellut ja suunnitellut iskuja pitkään, mikä on lisännyt niiden kiinnostavuutta kansainvälisessä mediassa.

Myös Isis, jota pidetään selvästi al-Qaidaa radikaalimpana, kykeni melkoiseen suunnitelmallisuuteen Pariisin terrori-iskujen sarjassa 13. marraskuuta 2015. Tuolloin Isis iski yhtä aikaa ravintoloissa, yökerhossa ja jalkapallostadionilla. Saman belgialaisen terrorisolun toteuttama isku Brysselin lentokentällä ja metrossa maaliskuussa 2016 edellytti myös jonkinlaista organisoitumisastetta.

Brysselin Isis-solun tekijät kuolivat tai vangittiin iskujen jälkeen, eikä vastaavaa solua ole sen koommin paljastettu Euroopassa. On nähty lähinnä Nizzan viimekesäinen isku, jonka toteuttamistapa oli sama kuin Berliinissä: holtiton kaahaaminen ajoneuvolla väkijoukkoon.

Juuri tällaisiin autoiskuihin Isisin tiedottaja ja ulkomaanoperaatioiden johtajana pidetty Abu al-Adnani kehotti Isisin kannattajia viimeiseksi jääneessä puheessaan viime toukokuussa. Puheessa al-Adnani myönsi, että Isisin valtio on tuhoutumassa, ja vihjasi Isisin olevan piiloutumassa maan alle. Al-Adnani kuoli Yhdysvaltojen tekemässä ilmaiskussa Syyriassa elokuussa 2016.

Tämän jälkeen terrorismintutkijoiden ja Isisiä seuraavien toimittajien huulilla on ollut kysymys, lyötiinkö Isisin ulkomaanoperaatiot kanveesiin al-Adnanin myötä, vai onko järjestön solut valmiina toteuttamaan iskuja Euroopassa.

***

Ei ole varmuutta siitä, kuinka järjestäytyneitä Isisin-terrorisoluja Saksassa on, jos ylipäätään on. Isisin hylännyt saksalainen jihadisti Harry Sarfo, joka istuu tällä hetkellä vankilassa, on paljastanut medialle, että Isisillä on ollut vaikeuksia löytää vapaaehtoisia toteuttamaan iskuja Saksassa ja Britanniassa (ks. New York Times).

Sen sijaan Isisillä ei ole ollut Sarfon mukaan pulaa ranskalaistaustaisista jihadisteista, jotka ovat valmiita iskemään Ranskassa. Tästäkin johtuen Ranska on ollut jihadistien erityistähtäimessä. Sarfon paljastuksia ei tietenkään kannata niellä kritiikittä. On esimerkiksi selvinnyt, että hän on vähätellyt Saksan oikeuslaitokselle omaa osuuttaan Isisin tekemissä julmuuksissa Syyriassa (ks. Washington Post).

Saksan säästymistä suurilta terrori-iskuilta on tähän asti selitetty sillä, etteivät saksalaistaustaiset jihadistit ole tunteneet niin suurta vihamielisyyttä kotimaataan kohtaan kuin ranskalaiset. Saksa ei ole samalla tavalla segregoitunut maa kuin Ranska. Myös Saksan turvallisuuspalvelua on pidetty tehokkaampana kuin ranskalaisia ja belgialaisia vastineitaan.

Vaikka jihadistien uhkaa on pidettyä Saksassa pienempänä kuin Ranskassa, Saksassakin riittää Isisin kannattajia ja jihadistista ääri-ideologiaa levittäviä moskeijoita. Kuvaavaa on, että Syyriasta saapuneet pakolaiset ovat kertoneet ihmetelleensä Saksan radikaaleja moskeijoita, uutistoimisto Reuters raportoi syksyllä.

***

Pohdin yhä kysymystä, millaisesta järjestäytymisen asteesta Berliinin joulutorille tehty terrori-isku mahdollisesti kertoo.

Jos Isisin järjestäytymisaste olisi korkea ja toimintatilaa enemmän, olisiko Isis toteuttanut Berliinissä näyttävämmän ja monimutkaisemman iskun? Rekan ajaminen väkijoukkoon on tietysti tuhoisaa. Isis tietää hyvin, että viranomaisten on hyvin vaikea estää tämänkaltaisia tekoja.

Mutta olennaista on huomata, että käytännössä lähes kuka tahansa yksittäinen rikollinen tai itsetuhoinen mieli kykenee samaan. Väkisinkin tulee mieleen, kuinka häikäisevä ristiriita on Isisin mahtipontisen propagandan ja viimeisimpien Euroopan-iskujen välillä. Propagandassa hehkutetaan mahtavia taisteluja, maailmanvalloitusta ja pian koittavaa maailmanloppua. Käytännössä kyetään kaappaamaan auto ja ajamaan sillä väkijoukkoon.

Terrorismi on: 1.) Väkivaltaa, joka tähtää poliittiseen päämäärään. 2.) Sotilaallista taktiikkaa, jota yleensä käyttää sotilaallisesti heikompi osapuoli. 3.) Psykologista sodankäyntiä, jonka tarkoitus on vaikuttaa vihollisen mieliin.

Jihadistien terrorismi jos mikä on hyvin suurelta osin mediasodankäyntiä. Terroristit tavoittelevat suurta draamaa, joka saa heidät näyttämään suurempana, vahvempana ja vaarallisempana kuin mitä todellisuudessa ovatkaan. Tässä kohtaa terroristit valitettavasti osaavat viedä kansainvälistä mediaa.

Berliinin iskun jälkeenkin kannattaa muistaa, että Isisin tärkein poliittinen tavoite oli ja on edelleen ”islamilaisen” valtion perustaminen Lähi-itään. Niinpä Isisin ensisijaisia vihollisia ovat ne Lähi-idän vallat ja voimat, jotka pyrkivät estämään äärisunnalaisen valtion syntymisen ja toiminnan. Länsivallat ja Eurooppa osallistuvat Isisin hirmuvaltion tuhoamiseen Syyriassa ja Irakissa. Tästä syystä Isis iskee myös Euroopassa. Iskujen tavoitteena on kostaa, pelotella Eurooppa pois Isisin ”kalifaatin” kimpusta tai kääntää katseet toisaalle Isis-valtion vääjäämättömältä näyttävästä romahduksesta Lähi-idässä.

On hyvin mahdollista, että Isisin kannattajat toteuttavat vielä terrori-iskuja Euroopassa. Mutta miten suurta tuhoa ja hävitystä Isis pystyy aiheuttamaan Euroopalle tai länsimaiselle sivilisaatiolle ajamalla rekka-autolla keskelle joulutoria?

Uskon, että vastaus riippuu pitkälti eurooppalaisten omista reaktioista.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Kymmenen teesiä terrorismista, mediasta ja Euroopan tulevista haasteista - 24.07.2017
• Mitä toimittajan tulee tietää terrorismin ja median symbioosista - 26.05.2017
• Puhtoinen lähiöni Schillerkiez - 12.05.2017
• Terrori-iskun tapahtuessa toimi näin - 31.03.2017
• Trump räiskii mediaa lonkalta – suosittelen tutustumista saksalaisiin lehtiin - 08.02.2017
• Norsut posliinikaupassa, eli mitä yhteistä on Berliinillä, Isisillä, Assadilla, Saddamilla ja Putinilla? - 19.12.2016
• Vihakone jyllää Saksassakin - 29.11.2016
• Berliini on umpitukossa - 28.10.2016