Mistä kuulit ensi kerran Hollywoodin tähtiparin Angelina Jolien ja Brad Pittin erosta? Sosiaalisesta mediastako? Niin teki moni muukin!

Yhdysvalloissa on kovasti vaalien jälkeen ollut puhetta siitä, kuinka ihmiset nykyään saavat uutisensa suoraan sosiaalisesta mediasta. Lehdet ja televisio ovat menettäneet asemaansa ensisijaisina uutislähteinä. Pew Research Centerin mukaan amerikkalaista aikuisista lähes kaksi kolmasosaa, 62 prosenttia, lukee uutisensa sosiaalisen median kautta. Suosituin on Facebook.

Tällä on merkitystä, sillä kuten tiedämme, Facebook on täynnä mitä erilaisimpia uutissivustoja. Trumpin vaalivoiton jälkeen useampi valesivujen tekijä ilmoittautui Yhdysvalloissa presidentintekijäksi. ”Uskon, että Trump on Valkoisessa talossa minun ansiostani”, julisti Paul Horner, Internetin tunnetuin valeuutiskeisari the Washington Postissa. Myös Facebookin Mark Zuckenberg on joutunut selittelemään osuuttaan vaalitulokseen.

Vaalituloksen jälkeen moni on herännyt vaatimaan, että Facebookin valesivustoille pitää tehdä jotain. Presidentti Obama on varoittanut valeuutisten vaarantavan demokratiaa. Kaksi kolmesta Pew Research Centerin kyselyyn vastanneista taas arveli, että valeuutiset aiheuttavat sekaannusta ajankohtaisten asioiden käsittelyssä.

Trumpin kannattajien kohtaamispaikalla Trump Towerin New edessä oli vaalipäivänä mediasirkus.

Mutta miten valvontaa tehtäisiin? Siitä kyselyyn vastanneet olivat kovin eri mieltä. Kuuluuko vastuu viranomaiselle vai yleisölle, teknologiajäteille vai hakukoneille?

Paineen alle joutunut Facebook on ilmoittanut, että se ryhtyy tutkimaan vaihtoehtoja valesivustojen valvontaan. Yksi ehdotettu malli on ulkopuolinen faktantarkastaja. Kun Facebookissa leviävä uutinen olisi tunnistettu valeuutiseksi, sivuun liitettäisiin varoitus. Yhtiö tutkii myös, voisivatko käyttäjät toimia valeuutisten ilmiantajina.

Suoralta kädeltä sanoen molemmat tuntuvat kömpelöiltä vaihtoehdoilta, jotka todennäköisesti poikisivat uusia ongelmia. Samantyyppisiä ratkaisuja on nimittäin jo kokeiltu Yhdysvalloissa.

Kirjoitan parhaillaan lopputyötäni Columbian yliopistoon muutama vuosi sitten Amerikassa erittäin suositusta sosiaalisen median palvelusta nimeltä Yik Yak. Yliopistokampuksilla käytössä olleeseen Yik Yakiin saattoi lähettää viestejä nimettömästi. Mahdollisuus anonyymiin kirjoitteluun johti kuitenkin nettikiusaamiseen, stalkkaukseen ja perättömiin pommiuhkauksiin. Ihmiset postasivat estotta törkyä toisistaan.

Yik Yakin perustajat Tyler Droll ja Brooks Buffington yrittivät ratkaista ongelmia sisäisellä ohjauksella. Jos riittävän moni Yik Yakin käyttäjistä äänesti viestin alas (down vote), se katosi fiidistä. Näin törkyviestejä saatiin katoamaan, koska käyttäjät usein puuttuivat asiattomaan sisältöön. Se johti kuitenkin toiseen ongelmaan: vähemmistöjen oli yhä vaikeampi saada ääntään kuuluviin. Koska nettipoliisiksi saattoi ryhtyä kuka tahansa, myös kiusaaja, rakentavia, ”väärästä” näkökulmasta tehtyjä keskustelunavauksia äänestettiin pois näkyvistä. Yik Yak ei saanut ongelmaa ratkaistuksi ja on enää vain juuri ja juuri olemassa.

Yhdysvalloissa on puhututtanut mikä oli Facebookissa jaettujen feikkiuutisten osuus vaalitulokseen.

Myös sisällön valvonta on ongelmallista, etenkin Yhdysvalloissa. Yik Yakin tapauksessa monet opiskelijajärjestöt esittivät applikaation toiminnan blokkaamista yliopiston verkossa. Useampi koulu kuitenkin kieltäytyi, koska sovellutuksen käytön esto olisi ollut ristiriidassa perustuslakiin kirjatun ilmaisuvapauden kanssa.

Samantyyppisiä haasteita kuin Yik Yakilla oli, voisi ennustaa nyt myös Facebookille toimissaan valeuutisia vastaan. Jos valeuutisista ilmoittelu on käyttäjien varassa, he tekevät sen omien mieltymyksiensä mukaan, mikä kenenkin mielestä on valetta. Trumpin kannattajien mukaan liberaali lehdistö? Jos kukaan ei valvo, mitä uutisia dumpataan, saavatko ”oikeat” valesivut varoitusmerkit?

Toinen asia on se, että mitä hyötyä varoituksista olisi? Pew Research Centerin kyselyssä vain 14 prosenttia sanoi, että heillä oli vaikeuksia erottaa valeuutinen oikeasta uutisesta. Miksi tarvitaan varoituksia, jos ne tunnistetaan?

Toisaalta valeuutisen tunnistaminenkaan ei estänyt share-napin painamista. Joka neljäs amerikkalainen oli jakanut valeuutisia. Valeuutinen jaettiin, vaikka se tiedettiin valheeksi.

Yhdysvaltojen uusi presidentti rintamerkein.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Pikadeiteillä työnantajan kanssa - 09.05.2017
• Mitä seuraa, kun alt-right tyyppi tulee kampukselle? - 03.04.2017
• ”Me Trumpin vastustajat olemme kuin kiukuttelevia pikkulapsia” - 27.02.2017
• Näin Amerikan keskiluokka putosi kyydistä ja äänesti Trumpia - 20.12.2016
• Onnea Yhdysvallat! Teillä on uusi presidenttipari! - 28.11.2016
• Vaaliväsymystä, tappouhkauksia ja väärin tulkittuja gallupeja - 04.11.2016
• Columbiassa professori opettelee ensimmäiseksi etunimesi - 22.09.2016