Yliopistoni sai tuomion: Venäjän parhaita, mutta kelvoton!
Arja Paananen
Hyvät vai huonot uutiset ensin? Opinahjoni on juuri todettu yhdeksi koko Venäjän parhaimmista useilla eri mittareilla, mutta viime perjantaina yliopisto hävisi ”vakavia puutteitaan” koskevan oikeudenkäynnin ja lakkautusuhka väijyy taas raskaana nurkan takana.
Näinä trumpismin aikoina tuntuu oikeastaan aika triviaalilta ryhtyä ihmettelemään mitään venäläisen opiskelijaelämän järjettömyyksiä.
Mutta toisaalta samaan aikaan vaikuttaa siltä kuin koko maailma olisi tulossa hulluksi jollain hyvin samanlaisella tavalla, josta yhtenä ruohonjuuritason esimerkkinä on juuri Pietarin Eurooppalaisen yliopiston kohtelu.
Tälle hullunmyllylle on yhtäläistä se, että mikään arkijärjen fakta ei tunnu enää olevan tae yhtään millekään, vaan kaiken voi aina kääntää päälaelleen – ja se tarkoittaa yhä useammin sitä, että kaikki todellakin käännetään päälaelleen.
Opinahjoni sai viime perjantaina moskovalaisesta välimiestuomioistuimesta sokkiuutisen, kun yliopisto hävisi Venäjän opintotarkastusviranomaisia (Rosobrnadzor) vastaan nostamansa kanteen. Yliopisto yritti todistaa oikeudessa, että he olivat jo viime syksynä korjanneet kaikki viranomaisten väittämät puutteet, joten viime joulukuussa tapahtunut yliopiston toimiluvan lakkauttaminen täytyisi siten perua lopullisesti. Tällä hetkellähän yliopisto saa toimia ainoastaan poikkeusluvan nojalla sen aikaa, että asiaa koskevat oikeusselvittelyt ehditään käydä läpi.
Häviön jälkeen näyttää nyt siis pahasti siltä, että ellei Eurooppalainen yliopisto onnistu jatkovalituksissaan kumoamaan oikeuden ottamaa kantaa, niin toimiluvan peruminen voi astua voimaan pysyvästi. Toistaiseksi opinnot jatkuvat kuitenkin normaalisti, sillä edessä on vielä useita oikeudenkäyntejä tulevan kevään aikana.
Häviö oikeudessa tuli siitä huolimatta, että vain pari viikkoa aiemmin Venäjän opetus- ja tiedeministeriö oli julkaissut vuotuisen korkeakoulujen ranking-listansa, jossa yliopistoni oli päässyt useilla mittareilla kärkisijoille koko Venäjän mittakaavassa.
Eurooppalainen yliopisto oli rankattu ykköseksi peräti kahdella eri kriteerillä, jotka koskivat ”tieteellistä aktiivisuutta” sekä yliopiston ”rahoitusta ja taloudenhoitoa”. Kakkospaikan yliopisto oli saanut puolestaan kriteerillä, jolla tutkittiin opettajien keskipalkkoja. Lisäksi yliopisto oli päässyt Venäjän parhaiden korkeakoulujen joukkoon listauksessa, jossa mitattiin tutkijoiden keräämiä siteerauksia Web of Science -järjestelmässä. Kaikkiaan vertailussa oli mukana yhteensä 761 yliopiston tiedot, ja Eurooppalaisen yliopiston taakse jäivät siten esimerkiksi kuuluisat venäläiset valtionyliopistot monilla eri kriteereillä.
Huvittavinta – tai pitäisikö sanoa hurjinta – tässä kaikessa on se, että kyseinen paremmuuslistaus on käytännössä juuri niiden samojen viranomaisten tekemä, jotka nyt syyttävät Eurooppalaista yliopistoa vakavista puutteista ja yrittävät saada yliopiston toiminnan loppumaan (huomautukset tehnyt Rozobrnadzor-opintovalvontaviranomainen toimii Venäjän opetus- ja tiedeministeriön alaisuudessa).
Mitä nämä väitetyt puutteet sitten ovat? Yksi koskee sitä, ettei yliopistolla ole omaa urheilusalia. Jokainen Pietarin Eurooppalaisessa yliopistossa käynyt tietää, että sokkeloiseen vanhaan palatsiin ei urheilusalia mahdu, mutta yliopisto on järjestänyt opiskelijoiden urheilumahdollisuudet muulla tavoin esimerkiksi saleja vuokraamalla. Tämän lisäksi viranomaiset olivat löytäneet huomautettavaa joidenkin lyhytaikaisella työsopimuksella olevien opettajien pätevyystodistuksista sekä joidenkin sosiologian ja politiikantutkimuksen opettajien käytännön työkokemuksesta, mutta näidenkin puutteiden vakavuus on ulkopuolisen silmin vähintäänkin makuasia.
Kenelläkään ei tunnu olevan selkeää käsitystä siitä, miksi Eurooppalaista yliopistoa vainotaan. Yksi todennäköinen syy on se, että yksityinen yliopisto nähdään Venäjällä nykyisin jo lähtökohtaiseksi uhaksi. Toinen syy saattaa olla yliopiston nimi, sillä se saa monet venäläiset luulemaan erheellisesti, että kyse on jostain Euroopan unionin omistamasta tai rahoittamasta opinahjosta. Nyky-Venäjän konservatiivisiin ja yltiöpatrioottisiin arvoihin sellainen ei tietenkään sopisi.
Todellisuudessa yliopisto perustettiin pian Neuvostoliiton hajottua 1994 jonkinlaiseksi Pietarin ikkunaksi Eurooppaan, aivan samoin kuin koko kaupunki perustettiin aikanaan tälle idealle 1700-luvun alussa. Yliopiston varhaisiin suojelijoihin kuului presidentti Vladimir Putinin entinen esimies, edesmennyt Pietarin kaupunginjohtaja Anatoli Sobtshak. Nykyisin yliopiston johtokunnassa vaikuttaa puolestaan sellaisia henkilöitä kuten Putinin läheinen talousneuvonantaja Aleksei Kudrin sekä taidemuseo Eremitaasin johtaja Mihail Piotrovski. Ulkomaalaisista rahoittajatahoistaan yliopisto on luopunut.
Mutta jotta tilanne ei olisi näin yksinkertainen, yliopistolla on keväällä edessään vielä toinenkin oikeusprosessi, joka koskee yliopiston toimitilojen vuokrasopimusta.
Venäjän viranomaisten mukaan yliopisto on tehnyt vanhaan palatsirakennukseen luvattomia väliseiniä ja muovikarmisia ikkunoita sisäpihalle, jotka ovat olleet omiaan tuhoamaan historiallisen rakennuksen arvoa. Niinpä yliopiston vuokrasopimus irtisanottiin yllättäen tammikuussa ja yliopisto joutui pyytämään oikeudelta pikaisesti poikkeuslupaa saada jatkaa tiloissaan. Varsinainen oikeudenkäynti häädöstä on luvassa maaliskuussa.
Erikoisia yksityiskohtia riittää vuokrakiistassakin. Moititut ikkuna- ja väliseinäratkaisut ovat yliopiston mukaan pääosin peräsin jo neuvostoajalta, jolloin samassa palatsissa toimi työturvallisuusinstituutti. Yliopisto saapui rakennukseen vuokralaiseksi vasta 1995, jolloin Pietarin kaupunki osoitti palatsin yliopiston käyttöön.
Tänä keväänä palatsissa piti alkaa kymmenien miljoonien eurojen arvoinen remontti, josta yliopisto itse on sitoutunut maksamaan noin 11 miljoonaa euroa. Sanomattakin on selvää, että viimeistään tuolloin rakennus palautettaisiin sen historialliseen arvoonsa ja väliaikaiset tilaratkaisut poistettaisiin.
Nähtäväksi jää, miten tämä jännitystarina etenee kohti ratkaisuaan. Yksi konkreettinen seuraus kiistasta on ollut jo se, että yliopistolla ei ollut tammikuun alussa oikeutta ottaa sisään uusia opiskelijoita, vaikka normaalisti niin tapahtuu joka syys- ja kevätlukukauden aluksi.
Sääliksi käy myös niitä opiskelijoita, jotka ovat tekemässä yliopistossa jotain varsinaista tutkintoa tai tutkimusta. Pahimmassa tapauksessa yliopisto ei saa antaa heille minkäänlaista virallista todistusta tai ainakin sen arvo saattaa osoittautua myöhemmin kyseenalaiseksi.
Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit
- Opettaa se Pietarikin - 01.06.2017
- Titanic-huijauksesta valetoimittajiin – ja pari omaa mokaani - 15.03.2017
- Suomesta tuli ratkaisu Itä-Ukrainaan - tosin vain roolipelissä - 03.01.2017
- Näin käy trollaus Venäjän sisällä – kohteena yliopistoni - 19.12.2016
- Pietarin arkea: Vesivahinko ja outoa kaasunhajua - 21.11.2016
- Ei tullut ulkomaalaista agenttiakaan - 05.10.2016
- Kun ”eläkeläinen” oli tuplamaisteriksi tulla - 22.09.2016