Viisi asiaa, jotka paljastavat, että olet asunut Kaliforniassa yli puoli vuotta
Jutta Högmander
1) Alat olla sitä mieltä, että kaikki asiat hoituvat kännykällä. Jos sitä varten ei ole tehty mobiilisovellusta, se ei ehkä ole edes vaivan arvoista. Kyyti paikasta toiseen hoituu Uberillä tai halvemmalla ja maineeltaan paremmalla Lyftillä. Yelp kertoo muiden arviot siitä, mihin ravintolaan tai leikkipuistoon kannattaa mennä. Amazon tuo kaiken kirjoista kodintarvikkeisiin kahdessa päivässä ilmaiseksi kotiovelle. Pitsanhimon saa taltutettua pelottavan helposti tilaamalla lätyn kotiin muutamalla napin painalluksella. Luottokorttitiedot sovelluksiin ja rahan kuluttamista ei edes huomaa.
Toisaalta taas osassa asioista ollaan kivikaudella. Verkkopankkimaksaminen tökkii ja esimerkiksi moni vuokranantaja haluaa, että vuokra maksetaan kuukausittain sekillä. Siis sekillä!
2) Huomaat, että yleisin kommenttisi kaikkeen on ”Mahtavaa!” ja että lauseesi päättyvät huutomerkkeihin (!). Myös suomeksi. Kyllä, eilen huutelin mahtavaa kommenttina kolmen eri ihmisen statuspäivityksiin Facebookissa. Kaikkein omituisinta tässä awesomen hokemisessa on se, että huomaat olevasi aidosti sitä mieltä, että asiat myös ovat mahtavia. Positiivisuus ei tunnu päälleliimatulta tai feikiltä. Innostus tarttuu. Kalifornia iskostaa ihmiseen Yes, I can -asenteen tai vähintäänkin Yes, I’ll try -mielentilan.
3) Sinun ei tarvitse viettää kaikkia vapaahetkiä ulkona aurinkoisina päivinä. Tiedäthän suomalaiskansallisen tunteen siitä, että aurinkoinen sää on käytettävä parhaalla mahdollisella tavalla hyväksi silloin, kun sellainen eteen sattuu. Kun sää on pääsääntöisesti aina hyvä, ei siitä nauttimisesta tarvitse ottaa suuria paineita. Pitkälle marraskuuhun en edes vaivautunut tarkistamaan säätiedotusta joka päivä. Nyt Los Angelesissa eletään sateisinta talvea moneen vuoteen, mikä on kuivuudesta kärsineelle osavaltiolle mahtava (!) juttu. Oma suhtautumiseni sateeseen on muuttumassa kalifornialaiseen mielenmaisemaan, jossa sade pilaa suunnitelmat. Täällä leikkipuistot ammottavat tyhjyyttään ja julkinen liikenne takkuilee, jos taivaalta ripottelee vettä. Aurinkoisena päivänä lämpötila voi talvellakin kivuta hellelukemiin.
4) Huomaat tervehtiväsi ventovieraita ihmisiä kadulla ja juttelevasi tuntemattomille julkisissa kulkuvälineissä. Tämä on jo melko hälyttävää, mutta minkäs teet, kun ihmiset hymyilevät ja ovat ystävällisiä. Palautetta tulee niin lapsista (”Look at that beautiful, blonde hair!”), tuplarattaista (“Oh look, it’s a double decker!”), päivän mekosta (“Wow, your dress is so cute!”) kuin Suomen koulusysteemistä (“You guys are lucky to have the best education in the world!”). On helppo hymyillä ja jutella mukavia, kun aurinko paistaa (huomioi edellisen kohdan säävaraus).
5) Huomaat ajattelevasi, että Suomessa kaikki on helppoa ja toimii aina. Kaliforniassa ihmiset saattavat olla ystävällisiä, mutta yhteiskunta on raaka. Omien oikeuksiensa ja toimeentulonsa puolesta pitää taistella, ettei joudu jyrätyksi. Täällä ei saa pyytämättä tai pikemminkin vaatimatta mitään. Infrastruktuuri, kuten kännyköiden kuuluvuus ja teiden kunto ovat retuperällä. Suomessa kännykällä voi soittaa perämetsän pöpelikössä, Losissa kuuluvuutta ei välttämättä ole edes miljoonataloja täynnä olevalla asuinalueella. Suomen systeemiä paikalliseen verratessa ei ole tarvinnut hävetä, oli sitten kyse riippumattomasta oikeuslaitoksesta tai naispresidentistä.
Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit
- Verkostoitumisen taidosta ja suomalaisesta itsetunnosta - 04.04.2017
- Tältä näyttää Trumpin Yhdysvallat - 31.01.2017
- Se aika vuodesta - 02.01.2017
- Valeuutisia ja vihapuhetta Trumplandiassa - 29.11.2016
- Kuinkas sitten kävikään - 09.11.2016
- Trumpin ja median epäpyhä liitto - 31.10.2016
- Pihalla - 30.08.2016