Aika kortilla ja koulutus kallista
Henri Salonen
Monella tapaa opiskelu New York Universityssa ei poikkea siitä maksuttomasta koulutuksesta, josta olen saanut nauttia Metropolian ammattikorkeakoulussa ja myöhemmin Tampereen yliopistolla. Tekniikkaa, kuten koululta lainattavia kameroita, ohjelmia sekä opetustiloja verratessa tämä ei juuri eroa suomalaisista verrokeistaan, mutta opetuskulttuuri jo eroaa.
Sekä Suomessa, että täällä Yhdysvalloissa on loistavia opettajia, mutta ainakin tässä vaiheessa tuntuu, että NYU:ssa opettajat vaativat opiskelijoilta enemmän kuin Suomessa keskimäärin ja neuvotteluvaraa kurssien suorittamiseen löytyy vähemmän.
Oman kokemuksen mukaan suomalaisessa korkeakoulussa usein riittää, että tulee ajoissa paikalle ja palauttaa tehtävät tehtyinä tai ainakin, niin että niitä on kunnolla yritetty tehdä. Täällä pelkkä yrittäminen ei riitä – siis ollenkaan. Jos tehtävät eivät ole toteutettu oikein yksityiskohtia myöten, niin ne tulee tehdä uudestaan ‘or else I’m failing you’.
Jos taas kurssitehtäviin perustuvasta kurssista saa hylsyn, niin koko kurssi tulisi käydä uudestaan ja todennäköisesti seuraavana vuonna. Tässä mielessä kurssin reputtaminen on täällä iso asia, eikä vähintään siksi, että se yksittäinen kurssi, josta sait hylätyn maksoi juuri tuhansia dollareita.
Dokumentaarisen valokuvauksen kurssin opettaja antoi minulle raskasta kritiikkiä siitä, etten täytä valokuvien metatietoja enkä kuvatekstejä tarpeeksi tarkasti, jonka lisäksi kuvat ovat nimetty palautuksissa huolimattomasti. Kun hän kysyi mistä homma kiikastaa kerroin, että aika on kortilla YK-edustuston töiden takia sekä muista kursseista johtuen. Hän hymyili ystävällisesti ja vastasi “Well, I guess you don’t have time to sleep then”, viitaten siihen, että paras alkaa vaikka yöllä löytämään aikaa kurssitöiden tekemiseen kunnolla.
Opettajat täällä ovat hyviä kommunikoimaan sen mitä he opiskelijoilta odottavat ja miten asiat tulee tehdä. Apua ja ohjeita saa myös helposti ja opetus on hyvää, mutta minkäänlaista kädestä pitämistä tai joustoa täällä ei harrasteta. Verratessa esimerkiksi valokuvauksen opetusta NYU:ssa Tampereen yliopistoon, niin täällä kyllä saa enemmän opetusta ja yksilöllisemmin.
En kuitenkaan lähtisi väittämään, että opetus täällä olisi merkittävästi parempaa kuin Suomessa. Se on ehkä paremmin resursoitua, mutta näillä lukukausimaksuilla kenties odotetaan myös enemmän kuin maksuttomalta koulutukselta. Suomalaisittain ne summat joita yhdysvaltalaiset käyttävät opiskelun maksamiseen tuntuvat hirvittäviltä.
BuzzFeedillä on suosittu sarja nimeltä Worth it?, jossa testataan samanlaista asiaa eri hintaluokissa ja myöhemmin arvioidaan, mikä näistä hintaluokista: halpa, kallis ja todella kallis, on eniten hintansa väärti. Haluaisin nähdä jakson, jossa verrataan vastaavasti eri maiden korkeakouluja.
Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit
- Muistikuvia ja muistiinpanoja stipendivuodelta - 16.05.2018
- Atlanta on kuin subtrooppinen Espoo ja BeltLine sitä mitä Baana Helsingissä haluaisi olla - 05.04.2018
- Spring Break ja paratiisi hurrikaanien välissä - 28.03.2018
- Visiitti Suomessa ja Suomi maailmalla - 21.02.2018
- Hajavahaintoja New Yorkin katumuodista - 13.02.2018
- Yhteisöllisyydestä ja asuntosäätämisestä - 12.01.2018
- Queensista Manhattanille - 19.10.2017
- Paniikki New Yorkissa - 03.10.2017