Hyväntahtoinen joulupukki katselee meitä. Tuttu hymy, parta ja nuttu. Hänellä on käsissään Coca-Cola –pullot . Tavanomaisilla mainoskirjaimilla on kirjoitettu epätavanomainen teksti : ”Für eine besinnliche Zeit: Sag´Nein zur AfD!” – eli ”Harkitsevaan, mietiskelevään aikaan, sano ei AfD:lle”.

Äärioikeiston nousuun ja oikeistopopulistien voittokulkuun on Saksassa vastattu laajalla rintamalla. Mitä pidemmälle syksy ja talvi ovat on edenneet, kannanotot vastaan ovat lisääntyneet.  On valtavia mielenosoituksia, puheita ja tekoja. Kuin joka puolella syttyisi valoja pimeyden keskelle.

Lokakuu 2018 Aamusta yöhön kertänyt #unteilbar-mielenosoitus keräsi Berliinin keskustaan 240 000 ihmistä.

Luovat antifasistiryhmät lähtivät liikkeelle

Oikeistopopulistista Alternative für Deutschland (AfD) eli Vaihtoehto Saksalle –puoluetta vastustavat kokiskyltit ovat yksi esimerkki monista. Niiden takana on Modus-niminen 50-henkinen ryhmittymä, johon kuuluu toimittajia, taiteilijoita, elokuva-, ravintola- ja opetusalojen ammattilaisia. Ryhmän tavoitteena on taistella oikeistopopulismia ja äärioikeistoa vastaan niiden omilla keinoilla ja areenoilla: näkyvillä kampanjoilla, kuvilla ja lauseilla tavoitellaan ihmisiä kaduilla ja etenkin sosiaalisessa mediassa. Kokiskylttikampanjassa tavoite saavutettiin hyvin, huomio heräsi ja lopulta tuloksena oli todellinen limpparisota.

Tapahtumat kulkivat pääpiirteissään näin: Kun AfDtä vastustavat kyltit ilmestyivät kaduille, muutama AfD:n poliitikko suivaantui. Vastavetona he yrittivät saada Pepsiä puolelleen, tuloksetta. Sen jälkeen he kääntyivät saksalaisten Vita ja Fritz Colan puoleen. Molemmat torjuivat pyynnön. Lopulta Coca-Colaca ei edes suostunut kieltämään kylttejä, päinvastoin. Saksalaisella twitter-tilillaan yhtiö kuittasi kyltit seuraavasti:  ”Nicht jedes Fake muss falsch sein”-, Ei jokaisen feikin tarvitse olla väärässä”. Kyltit saivat jäädä.

Joulukuu 2018 Twitter-tilillään Coca-Cola allekirjoitti AdD-puoluetta vastustavat kyltit.

Moduksen kaltaisia ryhmiä on Saksassa paljon. Yksi tunnetuimmista on Das Zentrum für Politische Schönheit  (ZPS) eli poliittisen kauneuden keskus. ZPS nousi kaikkien tuntemaksi taiteilija-aktivistien ryhmäksi, kun se rakensi AfD:n poliitikko Björn Höcken  naapuriin rekonstruktion Berliinin keskustassa olevasta 2711 betonipaadesta koostuvasta holokaustimuistomerkistä.

Tämä oli vastaus Höckelle, joka vuonna 2017 Dresdenissä pitämässään puheessaan totesi juutalaisten joukkotuhosta kertovan muistomerkin olevan ”Denkmal der Schade” eli häpeän muistomerkki Saksan pääkaupungin keskustassa.

Selittelystä huolimatta Höcken kommentti tuomittiin laajasti. Kaikkein näkyvimmin sen teki ZPS, joka holokaustimuistomerkin kaltaisilla teoillaan pyrkii herättämään nukkuvaa enemmistöä.

Hereillä ollaan! Mielenosoitukset keräsivät satoja tuhansia ihmisiä

– Kysymys ei ole oikeistosta ja vasemmistosta, kysymys on peruskäytöstavoista, totesi  Die Toten Hosenin laulaja Campino viime elokuussa Chemnitzissä. Die Toten Hosen oli yksi niistä yhtyeistä, joka lähti solidaarisuudesta mukaan Chemnitzin äärioikeistomellakoiden jälkeen järjestettyyn antirasistiseen konserttiin. Lavalle nousi myös Chemnitzissä syntynyt Kraftwerk.

– Emme ole naiiveja. Emme luule, että konsertoimalla voi pelastaa maailman, mutta joskus on tärkeää näyttää ettet ole yksin, sanoi Kraftwerkin laulaja  Felix Brummer.

He eivät olleet yksin. Wir sind mehr!”-konsertti keräsi kaupungin keskustaan 60 000 ihmistä. Konsertilla järjestäjät halusivat näyttää, ettei kaupungissa ole tilaa natseille. Siitä kertoo myös konsertin motto ”Wir sind mehr!”-me olemme enemmän, joka on vastaus uusnatsien omimalle sloganille ”Wir sind das Volk” – ”me olemme kansa”.

Kuukautta myöhemmin Berliinissä järjestetty #unteilbar-mieleniosoitus  keräsi Berliinin keskustaan 240 000 ihmistä vastareaktiona äärioikeiston nousuun ja rasistisen ilmapiirin lisääntymiseen.  Die Straße des 17. Juni oli oli täynnä väkeä Brandenburgin portilta Siegessäulen voitonpylväälle asti.  Aamusta iltaan jatkuneeseen mielenilmaukseen osallistui kaikenlaista väkeä. Heterogeenistä joukkoa yhdisti sanoma tasa-arvon ja demokratian puolesta, rasismia vastaan. Moni kiipesi lavalle pitämään puheita.

– Upeaa nähdä, että vastarinta voi olla näin eläväistä ja hauskaa, rocktähti Herbert Grönemayer aloitti ja riemastutti ihmisiä esittämällä rasisminvastaisen kappaleensa Doppelherz.

Lavalle nousi myös tunnettuja toimittajia, kuten George Restle.  Hän aloitti puheenvuoronsa perustelemalla sen, miten toimittaja voi osallistua mielenosoitukseen. Sitä olivat ihmetelleet myös hänen kollegansa.

– Sanon teille sen, mitä sanoin kollegoillenikin. Seison täällä sekä toimittajana että kansalaisena, koska koen, että se on velvollisuuteni. Uhattuna ovat niin perustavanlaatuiset arvot ja oikeudet. Rasismi on palannut takaisin yhteiskunnan keskiöön.  Uhattuna ovat mielipiteen vapaus, radion ja lehdistön vapaus. Niitä vastaan ei ole hyökätty vain äärioikeistosta vaan myös AfD-puolueesta käsin. Toimittajat ovat joutuneet hyökkäysten kohteeksi jo myös fyysisesti. Koen, että minun vastuuni on avata suuni ja nousta ylös: en halua, että päädymme siihen tilaan, missä Venäjällä ollaan, George Restle linjasi. 

Kirjailija Carolin Emcke nousi myös lavalle Berliinin #Unteilbar-mielenilmauksessa. ”Tärkeää, ettei tämänpäiväistä nähdä vain mielenosoituksena. Tässä on kyse yhteiskuntamme sosiaalisesta liikkeestä, joka on näyttänyt voimansa ja tahtonsa jo Hampurissa, Münchenissä, Chemnitzissä ja nyt täällä. Ei ole kyse pelkästään demokratian puolustamisesta autoritäärisiä johtajia ja nationalistisia viholliskuvia vastaan. Kyse on ihmisoikeuksista, jotka kuuluvat kaikille.

Brexit ja Trumpin voitto herättivät median

Mediakaan ei ole tyytynyt pelkästään tekemään pelkkiä klikkiuutisia populistipoliitikkojen provokatiivisista puheista. Die Tageszeitung (TAZ)- eli päivälehden useampi toimittaja kuuluu Euroopan äärioikeiston ja –populismin nousua tutkivaan ryhmään ja kirjoittaa tapahtumista aktiivisesti.

Die Zeit –sanomalehti perusti Trumpin ja Brexitin herättämina #D17 ja #D18-sivustot, sillä ”niin helppoa unohtaa kokonainen kansa”. Näille sivuille kerätään lehden toimittajien tekemiä  juttuja koko maasta, ei vain suurkaupungeista vaan myös niistä kylistä, joissa suuri osa saksalaisista asuu.

Lisäksi lehti organisoi ”Deutschland spricht!” eli ”Saksa puhuu” -ohjelman, jossa kaksi eritavoin ajattelevaa ihmistä tapaavat ja keskustelevat. Näitä kahdenkeskisiä keskusteluja on tähän mennessä järjestetty tuhansia ympäri Saksaa.

Marraskuu 2018 Oikeiston surumarssin vastamielenosoitus Berliinissä, kristalliyönä 9. Marraskuuta 2019. Paikalla oli tuhansia vastamielenosoittajia, mutta lopulta vain kourallinen äärioikeiston edustajia. Taustalla oli se, että sisäministeri oli aluksi kieltänyt oikeistomarssin, mutta oikeudessa perusteettomaksi katsottu kielto kumottiin. Perustuslaki takaa kaikille oikeuden osoittaa mieltään, jos mielenosoituksesta on asianmukaisesti ilmoitettu. (Avaa video klikkaamalla kuvaa.)

Demokratiaa uhkaava oikeistovaara herätti ihmiset

Kun Berliinin kaduilla kulkee, vastarinta tulee vastaan kaikkialla. Yliopistoilla järjestetään oikeistopopulismin ja äärioikeiston nousua käsitteleviä seminaareja ja luentosarjoja. Keskustelutilaisuuksia ja asiantuntijaluentoja pidetään ympäri kaupunkia. Salit ovat kaikkialla täynnä ihmisiä.

Merkittävää aktiivisuutta on osoittanut myös antifasistinen liike. On kaduilla  vastaan tulevia tarroja, julisteita, keskustelutilaisuuksia ja erilaisia julkaisuita pamfleteista kirjoihin. Sitten tietenkin mielenosoitukset, joita järjestetään viikoittain. Jokaisella oikeistomielenilmauksella on vastamielenosoitus, joissa on välillä kymmeniä,  joskus jopa tuhansia ihmisiä.

Laaja liikehdintä kertoo siitä, että myös nukkuvasta enemmistöstä moni on nyt hereillä. Positiivisena seurauksena oikeistopopulistien ja äärioikeiston rynnistyksestä voi pitää sitä, että jonkunlaisesta unenomaisesta, tyytyväisyydestä kumpuavasta passiivisuudesta on herätty. Demokratiaa ei pidetä enää itsestäänselvyytenä. Niistä perusarvoista ja -asioista on ryhdytty käymään keskustelua. Niitä perusarvoja ja asioita on nyt herätty aktiivisesti puolustamaan. Millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää?

Pääviesti on selvä: se, mitä Saksassa on tapahtunut historiassa, ei saa tapahtua enää koskaan.  Menneisyyden tapahtumat asettavat Saksan myös erityisvastuuseen.

Näin sanoi myös Angela Merkel videoblogissaan.

Tammikuu 2019: ”Oikeistopopulismi vahingoittaa sielua” julistaa banderolli Berliinin Kreuzbergin Pyhän ristin kirkon seinällä. Berliinin evankeliset kirkot asettuvat oikeistopopulismia vastaan.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Berliinin taivaan alla - 19.08.2019
• Et koskaan tiedä kuka viereesi istuu - 03.06.2019
• 83836 kuvaa – pelko ja viha ovat palanneet Saksan kaduille - 29.04.2019
• Stasin arkistoista löytyy 141 000 hyllykilometriä vakoilukansioita – haluaisitko sinä nähdä omasi? - 29.03.2019
• Tatort – joka sunnuntai yhdessä takaisin rikospaikalle - 28.02.2019
• Wir sind das Volk – me olemme kansa! - 03.12.2018
• Müller, Einstein ja minä - 09.11.2018