Tieto Suomen keskustapuolueen ylimääräisestä puoluekokouksesta kiiri Kouvolasta nopeasti tänne Pietariinkin. Kun Katri Kulmuni valittiin puolueen puheenjohtajaksi, uutinen siitä ilmestyi Pietarin eurooppalaisen yliopiston verkkoetusivun pääuutiseksi.

Nyt kaikki yliopistolla tietävät, kuka Kulmuni on. Uutinen putkahtaa näytölle ensimmäisenä, kun kirjautuu esimerkiksi tietojärjestelmään, jota yliopistolla käytetään opettajien ja opiskelijoiden väliseen tiedonvaihtoon.

Suomen toiseksi suurimman hallituspuolueen johtajavalinta ei ole Venäjällä sinänsä suuri uutinen. Pietarin eurooppalaisen yliopiston näkökulmasta Kulmunin nimitys on kuitenkin jymyuutinen.

Syy on se, että Kulmuni opiskeli lukuvuonna 2011–2012 Pietarin eurooppalaisen yliopiston Imares-ohjelmassa, jossa käsitellään Venäjän ja muun entisen Neuvostoliiton yhteiskuntia eri näkökulmista. Olen itse juuri aloittanut opinnot samassa ohjelmassa.

Yliopiston uutisessa mainitaan, että Kulmuni on Suomen hallituksen nuorin ministeri. Häntä tituleerataan talousministeriksi, ilmeisesti koska Suomen elinkeinoministeristä käytetään kansainvälisissä yhteyksissä nimitystä Minister of Economic Affairs.

Menestyneiden entisten opiskelijoiden esiin nostaminen on yliopiston tapa kohottaa omaa imagoaan. Yksityiset yliopistot elävät maineesta, ja saadakseen mainetta hyvinä yliopistoina niiden on haalittava hyviä ja kunnianhimoisia opiskelijoita. Siinä sivussa kelpaavat muidenkin lukukausimaksut.

Yliopistolla tiedetään Katri Kulmunin tavoitetaso. Hän kuulemma ilmoitti jo yliopistolle lähettämissään hakupapereissa, että hän aikoo Suomen pääministeriksi. Asiasta kertoi professori Vladimir Gelman viime lauantaisessa Facebook-päivityksessään, ja tällä viikolla kuulin siitä yliopiston käytävällä. Gelman työskentelee nykyisin Helsingin yliopistossa.

Vladimir Gelmanin Facebook-päivitys 7.9.2019.

Kulmunia hehkutetaan yliopistolla ehkä myös siksi, että hän on suomalainen. Suomi tuntuu olevan pietarilaisille henkisesti lähellä. Sekä yliopistossa että sen ulkopuolella tapaamistani pietarilaisista lähes kaikki tuntuvat pitävän suomalaisista.

Pietari on maantieteellisestikin Suomea lähellä. Hyvin monet pietarilaiset ovat käyneet Suomessa lomailemassa tai ostoksilla. Monet ovat opiskelleet Suomessa. Olen tavannut sellaisiakin pietarilaisia, jotka ovat opetelleet suomen kieltä, koska pitävät Suomesta.

Pietarin eurooppalaisessa yliopistossakin Suomi on vahvasti esillä. Luennoilla melkein joka päivä joku professori mainitsee Suomen jossain yhteydessä. Kun puhutaan energiapolitiikasta, mainitaan Suomen ydinvoimahankkeet. Kun puhutaan Euroopan maiden erilaisista ulkopoliittisista ratkaisuista, mainitaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteet kylmän sodan aikana. Tämä toki saattaa johtua siitä, että professorit tietävät yhden opiskelijoistaan olevan suomalainen.

He myös tietävät Suomesta paljon. Gelmanin lisäksi muitakin heistä on työskennellyt suomalaisissa yliopistoissa.

Eräässä seminaarissa historian professori ilmoitti haluavansa keskustella kanssani siitä, miten Suomessa nähdään tietyt Suomen historian Venäjään liittyvät ajanjaksot. Aihepiiri on varsin laaja, esimerkiksi Suomen asema Venäjän suuriruhtinaskuntana, talvisodan tapahtumat ja Neuvostoliiton hajoamisen merkitys Suomelle. Professori halunnee osoittaa, että asiat nähdään Venäjällä ja Suomessa hieman eri näkökulmista.

Odotan keskustelua innokkaana. Mutta vielä enemmän odotan sitä palkankorotusta, jonka näköjään saan kun aikanani palaan Pietarista Suomeen töihin. Yliopiston nettisivulla nimittäin kerrotaan pietarilaisen talouslehden Delovoi Peterburgin selvityksestä, jonka mukaan Pietarin eurooppalaisessa yliopistossa oleskelleet tienaavat eniten, kun vertaillaan Pietarin eri yliopistoista valmistuneiden palkkoja.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Virus jarruttaa Vladimir Putinin jatkoaikeita - 14.04.2020
• Venäjän pienet koronavirusluvut ihmetyttävät - 13.03.2020
• Venäjän vallanvaihto-ongelma alkaa näkyä - 28.02.2020
• Yliopisto on paimeneni, ja se kertoo työn ja opiskelun eroista - 07.01.2020
• Mistä venäläisessä yliopistossa saa puhua? - 03.12.2019
• Palatsi meni, mutta yliopisto toimii - 01.11.2019