Aina silloin tällöin joku kysyy minulta, kerrotaanko venäläisessä yliopistossa vain venäläinen totuus, vai saako siellä puhua vapaasti.

Nyky-Venäjähän ei ole vapaa yhteiskunta. Viime aikoina on uutisoitu esimerkiksi uusista laeista, jotka määräävät älypuhelimiin pakollisia sovelluksia ja mahdollistavat  ihmisten määrittelemisen “ulkomaisiksi agenteiksi”.

Venäjän sananvapaudesta on oltu huolissaan jo pitkään. Presidentti Vladimir Putinin valtakaudella valtaosa mediasta on otettu valtion talutusnuoraan joko suoraan tai välillisesti. Vapaita viestimiä sekä niiden toimittajia vainotaan. Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapauslistauksessa Venäjä on vasta sijalla 149. Kaikkiaan listalla on 180 maata, ja viimeisenä on Turkmenistan, entisen Neuvostoliiton maa sekin.

Akatemiakaan ei ole täysin vapaa

Akateeminen vapauskin on Venäjällä uhattuna. Omakin yliopistoni on ollut viranomaisten vainon kohteena. Kirjoitin Pietarin eurooppalaisen yliopiston sulkemisesta ja uudelleen avaamisesta Stipendiblogissa tänä syksynä.

Muissa yliopistossa tutkijoita ja opiskelijoita on joutunut vaikeuksiin esimerkiksi siksi, että he ovat tutkineet aiheita, joita Venäjän hallinnon mielestä ei pitäisi tutkia. Viime kesänä saksalainen vaihto-opiskelija sai potkut arvostetusta Pietarin valtionyliopistosta haastateltuaan ympäristöaktivisteja, jotka vastustivat viranomaisten tukemaa kaivoshanketta.

Vuonna 2016 Pietarin tiedeakatemiassa hyväksyttyä väitöskirjaa vaadittiin hylättäväksi. Venäläisen historiantutkijan väitöskirja käsitteli niin sanottua Vlasovin armeijaa, joka toisen maailmansodan aikana kapinoi Josef Stalinin johtamaa Neuvostoliittoa vastaan. Kansallismieliset konservatiivit kokivat, että Venäjän riveistä livenneistä kertominen loukkaa suuren isänmaallisen sodan sankaritöiden muistoa. Venäjällä toista maailmansotaa sanotaan suureksi isänmaalliseksi sodaksi, ja Neuvostoliiton taistelu Natsi-Saksaa vastaan on Venäjällä pyhä asia.

Viranomaisten hampaisiin voi joutua, vaikka oppiaineella ei olisi juurikaan tekemistä politiikan kanssa. Viime vuonna maineikkaan Gnesin-musiikkiakatemian sello-osaston opiskelija joutui yliopistollaan viranomaisten häiriköimäksi, koska hän oli osallistunut eläkeuudistusta vastustaneisiin mielenosoituksiin. Vararehtori kehotti häntä tottelemaan viranomaisia, jotka käskivät häntä pysymään poissa mielenosoituksista.

Eurooppalaisessa yliopistossa saa kyllä sanoa

Omassa yliopistossani en ole huomannut, että sanomisen tai muun ilmaisun vapautta olisi rajoitettu. Pietarin Eurooppalaista yliopistoa pidetäänkin yhtenä Venäjän vapaamielisimmistä. Ilmapiiri yliopistollamme on rento, ja professorien kanssa on mutkatonta jutella.

Olen syksyn mittaan opiskellut kursseilla, joilla on käsitelty hyvin poliittisia aiheita. Esimerkiksi Venäjän ulkopolitiikkaa, energiapolitiikkaa ja entisen Neuvostoliiton alueen konfliktien ratkomista. En ole huomannut, että asioita hyssyteltäisiin tai pyrittäisiin käsittelemään Venäjän kannalta myönteisessä valossa.

Kukaan ei esimerkiksi ole kiistänyt Venäjän osallisuutta Itä-Ukrainan sotaan, Georgian vuoden 2008 sotaan tai Vuoristo-Karabahin  pattitilanteeseen. Näistä kaikista olemme luennoilla keskustelleet.

Asioita kyllä lähestytään usein venäläisestä näkökulmasta. Tämä on minusta odotettavissakin, koska olemme Venäjällä ja opettajat ovat venäläisiä.

Venäläinen näkökulma voi tarkoittaa esimerkiksi tätä: ennen erästä luentoa professori käski meidän lukea ulkopoliitikan tutkijoiden kirjoittamia artikkeleja, joiden mukaan Ukrainan kriisin perimmäisiä syitä ovat sotilasliitto Naton ja Euroopan unionin laajeneminen itään lähelle Venäjän rajoja. Venäjä on väittänyt Naton ja EU:n itälaajenemista uhkaksi omalle turvallisuudelleen.

Olennaista on kuitenkin, että venäläinen näkökulma ei ole yliopistollamme ainoa näkökulma. Samainen professori käski meidän lukea samaa luentoa varten myös artikkeleja, joiden mukaan Ukrainan kriisi johtuu lähinnä Venäjän suuruudenhulluista tavoitteista ja vainoharhaisuudesta. Luennolla keskustelimme Ukrainan kriisistä kaikkien lukemiemme artikkelien pohjalta.

Venäläisissä yliopistoissa on yleistä, että opiskelijoiden käsketään ennen luentoa lukea kirjoja tai tieteellisiä artikkeleja. Luennolla lähdetään siitä, että luku-urakka on hoidettu ja luetut asiat omaksuttu.

Yliopisto on tarkkana sääntöjen suhteen

On kuitenkin ainakin yksi asia, josta huomaa, että yliopisto on tarkkana viranomaisten kanssa: meillä noudatetaan sääntöjä. Pilkulleen.

Yliopisto vahtii hyvin tarkkaan, että me ulkomaalaiset opiskelijat noudatamme Venäjän maahantulo- ja rekisteröintisääntöjä. Venäjällä on useimmilla ulkomaalaisilla oltava viisumi, ja jos oleskelee Venäjällä yli seitsemän arkipäivää, täytyy rekisteröityä eli ilmoittaa viranomaisille, missä asuu. Käytännössä rekisteröinnin hoitaa aina majoittaja tai vuokranantaja.

Yliopisto vaatii meiltä opiskelijoilta jatkuvasti kopioita matkalipuista, viisumeista ja rekisteröintilomakkeista tarkistaakseen, että asiat on hoidettu. Huhu kertoo, että yliopisto ilmoittaa huomaamistaan rikkomuksista viranomaisille oma-aloitteisesti, ettei yliopistoa epäillä osalliseksi rikkomuksiin.

Venäjällä tällainen sääntöjen pilkulleen noudattaminen on tietyissä tapauksissa viisautta. Se vähentää viranomaisten tarttumapintaa yliopiston asioihin.

Venäjällä on perustuslain mukaan muun muassa sananvapaus, joten jos viranomaiset ovat tyytymättömiä yliopiston sanomisiin, he eivät voi vedota lakiin. Laki ei kiellä esimerkiksi arvostelemasta hallintoa. Sen sijaan viranomaiset voivat hyödyntää muita säädöksiä ja määräyksiä, joita Venäjällä kyllä riittää. Esimerkiksi viime vuosikymmenellä yliopistomme paloturvallisuudesta löytyi puutteita, kun viranomaiset eivät halunneet yliopiston osallistuvan vaalitarkkailuprojektiin.

Toisen maailmansodan päättymisen vuosiluku näkyy kerrostalon katolla Urhoollisuuden aukiolla Pietarissa. Venäjällä akateeminen vapaus ei välttämättä koske esimerkiksi toisen maailmansodan tapahtumien tutkimista. Kuva: Mikko Paakkanen

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Virus jarruttaa Vladimir Putinin jatkoaikeita - 14.04.2020
• Venäjän pienet koronavirusluvut ihmetyttävät - 13.03.2020
• Venäjän vallanvaihto-ongelma alkaa näkyä - 28.02.2020
• Yliopisto on paimeneni, ja se kertoo työn ja opiskelun eroista - 07.01.2020
• Palatsi meni, mutta yliopisto toimii - 01.11.2019
• Pietarissa tiedetään, mihin keskustan puheenjohtaja pyrkii - 13.09.2019