Oxfordin yliopiston opiskelijalehti Cherwell ja sen nettisivut kertovat myös sellaisesta maailmasta, josta me stipendiaatit emme mitään tiedä. Mehän pääasiassa nautimme korkeatasoisista luennoista, akateemisista ja sivistyneen leppoisista keskusteluista, mielenkiintoisten ihmisten tapaamisesta ja kansainvälisestä tunnelmasta ainutlaatuisessa ympäristössä. 

Yliopistomaailmaan kuuluva juhlinta on osa sosiaalisuutta ja kontaktien luomista. Suurin osa juhlista ja illanvietoista on eittämättä hauskoja ja hilpeitä tilaisuuksia, joissa kaikki viihtyvät. Sellaisista meillä stipendiaateillakin on kokemuksia. 

Aloittelevat opiskelijat – jotka muuten ovat yleensä alle parikymppisiä ja vielä melkein teinejä – osallistuvat lukuvuoden alussa erityyppisiin tulokasjuhliin, jotka joskus saattavat levitä täysin käsiin. 

Tuore Cherwell-lehti kirjoittaa naisten haavipallojoukkueen initiaatiojuhlasta, jossa uudet jäsenet otettiin mukaan joukkoon. Lehti luonnehtii juhlintaa kuvottavaksi ja törkeäksi. 

Mitä siis tapahtui? 

Joukkueen juniorit pistettiin esittämään vauvoja. Heidät puettiin tahrittuihin ja märkiin vaippoihin ja suuhun laitettiin tutit. Joukkueen kokeneemmat jäsenet näyttelivät vauvojen teiniäitejä, jotka hoivasivat lapsiaan muun muassa juottamalla näille alkoholia tuttipulloista. Äitejä esittävät nuoret naiset olivat pukeutuneet niin sanotusti antaviin halpahallivaatteisiin ja näyttäviin rihkamakoruihin. 

Haavipallojoukkue tuli mauttomalla koheltamisellaan samalla sohaisseeksi herkkää kohtaa eli Britannian luokkaeroja. Haavipalloa pelataan pääasiassa vain yksityiskouluissa, joten lajiin liittyy jo lähtökohtaisesti elitistinen vivahde. 

Kun maineikkaan yliopiston haavipalloilijat tekevät pilaa teiniäideistä ja heidän ulkonäöstään, se näyttää myös snobismilta ja halveksunnalta huono-osaisuutta tai alempia sosiaaliluokkia kohtaan. 

Lehti toteaa vapaasti suomennettuna pääkirjoituksessaan: Haavipalloilijat erehtyvät luulleessaan, että he olisivat jollain tavalla teiniäitien yläpuolella. Joukkueen käytös on osoitus ennakkoluuloista ja häpeämättömistä stereotypioista. Jos haavipalloilijat luulevat, että teiniäitien pilkkaaminen on huvittavaa, he erehtyvät. 

Lisäksi lehti muistuttaa tällaista juhlintaa usein seuraavasta epämiellyttävästä julkisuudesta ja sosiaalisen median riskeistä. 

Niinpä. Kukapa haluaisi tulevan työnantajan googlettavan kuvan itsestään kännissä, kakkavaipassa ja tutti suussa? (http://www.cherwell.org/)

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Larry-kissa hoitaa hommat - 23.06.2011
• Allah, vapaus ja oikeudenmukaisuus - 19.05.2011
• Juhlintaa ja ruusuilla tanssimista - 04.05.2011
• Vaalitulosta selitellessä - 26.04.2011
• Akateeminen karkkikauppa tarjoaa just for you, my friend - 04.03.2011
• Vallankumouksellista ruuhkaa kävelykadulla - 25.02.2011
• Odottavan aika ei ole pitkä - 17.02.2011
• Puistossa voi selvitä hengissä – jos noudattaa ohjeita - 19.01.2011
• Kaipaan, en kaipaa, kaipaan - 13.01.2011
• Testaa, millainen toimittaja olet! - 30.11.2010
• Naulaa sivistyksen arkkuun? - 15.10.2010
• Ja kassalta mukaan vielä hedelmät - 28.09.2010
• Varo vaarallista murhaajaa Oxfordissa - 20.09.2010