Manhattanin kuuluisat joulupuut ovat saaneet koristeensa, Rockefeller Centerin luistelukenttä pullistelee turisteista, joulutunnelma täyttää kaupungin ja yliopisto-opiskelijoiden lukukausien välinen tauko kolkuttelee kulman takana.

Joulun valoja Columbian kampuksella. Kuva: Laura Kukkonen

Sitä ennen datajournalismin opiskelijoiden täytyy saada valmiiksi kaksi teknologiapainotteista projektia, tutkivan jutun runko ja lakitentti. Lukukauden viimeisten päivien ohjelmaa ei tarvitse keksimällä keksiä.

Vaikka opinnot rullaavat eteenpäin, vuoden viimeisiä kuukausia ovat varjostaneet uutiset Gazan sodasta. Aiheesta on suoraan sanoen vaikea kirjoittaa, koska omat päiväni ovat täyttyneet datakurssien loppumattomista tehtävistä.

Silti on kiistatonta, että poliittisesti arka aihe on näkynyt myös Columbian yliopiston kampuksella ja vaikuttanut päivittäisiin askareisiin. Kampuksen portit ovat olleet poikkeuksellisen monta kertaa lukittuina, ja alueelle on päässyt vain yliopiston henkilökorttia näyttämällä. Järjestelyillä on varauduttu kampusalueelle suunniteltuihin mielenosoituksiin.

Lukuisia mielenosoituksia ovat järjestäneet opiskelijaryhmien lisäksi myös henkilökunta, mutta yliopisto ei ole halunnut päästää ulkopuolisia näihin kokoontumisiin. Muutaman kerran sekä Palestiinan että Israelin kannattajat ovat olleet yhtä aikaa kampuksella ja saaneet järjestää mielenosoituksensa peräjälkeen. Poliisit ovat olleet paikalla mielenosoitusten yhteydessä ja ainakin kerran myös tarkistamassa opiskelijoiden henkilökortteja.

Columbian yliopisto jopa keskeytti kahden Palestiina-myönteisen opiskelijaryhmittymän toiminnan reaktiona sille, että juutalaisvastaisen toiminnan nähtiin lisääntyneen. Tänä vuonna tehtäväänsä nimitetty yliopiston presidentti Minouche Shafik on saanut käyttää kaiken diplomaattisen osaamisensa lukuisten yliopiston sisäisten tiedotteiden laatimiseen kieli keskellä suuta. Monella opiskelijalla on läheisiä tai sukulaisia niin Israelissa kuin Gazassa, ja journalismikoulussa tunteita herättävät myös kymmenien sodan aikana kuolleiden toimittajien kohtalot.

Samalla kun suomalaiset toimittajat saattelevat maailmaa valmiiksi joulun ja uudenvuoden edellä, monissa muissa paikoissa maailmalla toimittajat elävät jatkuvassa pelossa. Kansainvälisessä toimittajayhteisössä ja eri puolille maailmaa tulevaisuudessa työllistyvien toimittajaopiskelijoiden keskellä ajatukset sananvapaudesta ja toimittajan ammatin turvallisuudesta korostuvat. Ei ole itsestään selvää kirjoittaa Kiinan historiasta edes Yhdysvalloissa ollessaan, jos perhe on edelleen Kiinassa. Ei ole aivan selviö matkustaa isänsä kotimaahan Iraniin, jos opiskelee journalismia Yhdysvalloissa ja sattuu olemaan myös Britannian kansalainen.

Monet ulkomailla opiskelleet suomalaiskollegat ovat korostaneet maailmalla saamiensa verkostojen ja kontaktien tärkeyttä. Nämä kontaktit eivät ole pelkästään kollegoita, vaan myös ystäviä, joiden tarinat lisäävät empatiaa erilaisuutta kohtaan ja auttavat laajentamaan omaa perspektiiviä. Tänä jouluna haluaisin lahjoittaa kaikille nykyisille ja tuleville toimittajille ympäri maailmaa vapauden tehdä työtään turvassa.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Pari pointtia tulevaisuuden stipendiaateille - 03.09.2024
• Metsäretki Vermontissa ja kahvitteluja New York Timesin toimituksessa - 05.08.2024
• Elokuvallisia hetkiä, säästövinkkejä ja metrotarinoita maailman parhaassa kaupungissa - 19.06.2024
• Koulupäivistä tuli kansainvälinen uutinen - 10.05.2024
• Alkukevään viikonloppu Baltimoressa - 25.03.2024
• Toimittajaopiskelijat elävät demokratian ratkaisun hetkiä - 01.02.2024
• Visioita tulevaisuudesta: ChatGPT ja journalismin evoluutio - 15.11.2023
• Tulvapäivä journalismikoulussa - 12.10.2023
• Broadway on pitkä katu - 13.09.2023