Elokuvallisia hetkiä, säästövinkkejä ja metrotarinoita maailman parhaassa kaupungissa

19.06.2024
In: Columbia
Avatar photo

Laura Kukkonen

Laura Kukkonen opiskelee datajournalismia lukuvuoden 2023–2024 Columbian yliopiston journalismikoulun Master of Science in Data Journalism -ohjelmassa New Yorkissa. 

New York nousi ykkössijalle maailman parhaimpien kaupunkien listalla tänä keväänä. Kaupunki pärjäsi erityisen hyvin taloutta ja asukkaiden tietotaitoa mittaavissa kategorioissa. Ympäristön tai elämänlaadun mittareilla New York ei ollut kärkikahinoissa. Ei ole salaisuus, että New Yorkissa on paljon rottia, rikoksia ja sosiaalisia ongelmia. Samaan aikaan New York on monille unelmien kaupunki. Turisteja täällä käy joka vuosi kymmeniä miljoonia, ja luultavasti vielä useampi haaveilee tänne muuttamisesta.

Monella tavalla New York tuntuu jopa maailman keskipisteeltä. Tänä keväänä kaupunki on muun muassa toiminut entisen presidentin Donald Trumpin oikeudenkäynnin näyttämönä. Kampusprotestien lisäksi Suomessakin uutisoitiin kaupungin tulvista ja pienestä maanjäristyksestä, joka olikin iso paikallinen puheenaihe.

Puistot ovat newyorkilaisten olohuoneita. Hudson-joen varrella sijaitseva Riverside-puisto on Columbian yliopiston lähellä asuvien suosiossa.

Vuodessa New Yorkiin ehtii tutustua suhteellisen hyvin, mutta itse olen tuntenut oloni turistiksi pidempään kuin muualla asuessani. Kenties se kertoo jotain kaupungin koosta ja monista puolista. Onneksi sentään metrolla kulkeminen sujuu jo ilman kommelluksia, ja poikkeusreitteihin ja junien peruuntumiseen osaa jo suhtautua newyorkilaisella tyyneydellä – joskus sadatellen. Olen jo tottunut itsekin olemaan koko ajan myöhässä, koska junien aikataulut eivät koskaan pidä, varsinkaan jos metrolinjaa täytyy vaihtaa. Samalla myös muiden ihmisten myöhästelyn ymmärtää täällä paremmin kuin koskaan aiemmin.

New York on niin iso kaupunki, että se koostuu pienemmistä kaupungeista. Ensinnäkin kaupungin viisi eri piirikuntaa eli Manhattan, Brooklyn, Bronx, Queens ja vapaudenpatsaan vierestä kulkevalla lautalla tavoitettava Staten Island ovat hyvin erilaisia. Itse asuisin mielelläni Brooklynissa, mutta koulumatka voisi venyä 1,5 tunnin mittaiseksi. Näiden alueiden sisällä on kaupunginosia, joilla on myös omat tavaramerkkinsä. Bushwickissa asuvat nykypäivän hipsterit, Flushing on “aidompi” Chinatown, Bronxin Highbridgessa käydessään saattaa kuulla vain espanjaa, East Villagessa näkee siistejä ja tyylikkäitä nuoria, ja Midtownia ja varsinkin Times Squarea välttävät kaikki yli kuukauden kaupungissa asuneet. En ole koskaan aiemmin edes ajatellut Times Squaren uudenvuodenjuhlien logistiikkaa, mutta nyt on tullut oltua mukana keskustelussa siitä, miten tuntikausia aukiolla pallon hidasta putoamista odottavat turistit ja paikalliset hoitavat vessa-asiansa.

Columbian yliopistoa ympäröivä seutu Harlemin kyljessä on oma todellisuutensa. Kortteli toisensa perään on täynnä yliopiston omistamia rakennuksia, ja asukkaista suurin osa on jollain tavalla kytköksissä yliopistoon. Seutu on rauhallista, mutta ei kovin kiinnostavaa. Ivy League -yliopisto näkyy seudulla myös ruokakauppojen kalliina hintatasona, ja moni käykin kaupassa Itä-Harlemin puolella Lidlissä tai metrolla Trader Joe’ssa.

Viikonloppuisin Keskuspuiston nurmet täyttyvät ihmisistä. Klassista New York -päivää voi viettää vaikkapa The Laken ympäristössä, josta voi vuokrata veneen tai kävellä Bethesda-suihkulähteelle.

New York on kaikkiaan yksi maailman kalleimmista paikoista, ja hinnat ja säästövinkit ovatkin oivallista small talkia. Erityisesti vapaa-ajan riennot, kuten keikat tai teatteriliput, voivat osua kukkaroon. Isossa kaupungissa on myös paljon turistiansoja, kuten kaveriperheen kokema jäätelömuseo, tai Rockefeller Centerin luisteluradan kupeessa sijainnut “immersiivinen valokokemus”. Jos ei muuta niin näistäkin voi saada hyvät naurut.

Asukkaana ja Columbian yliopiston opiskelijana sisäänpääsy moneen museoon on ilmainen tai malli voi olla “maksa mitä haluat”. Suosikkejani ovat Keskuspuiston kupeessa sijaitseva valtava Met, keskiaikaa esittelevä museo Met Cloisters puutarhoineen Pohjois-Manhattanilla ja Queensin Astoriassa sijaitseva Museum of the Moving Image, jossa torstaisin voi ilmaiseksi kokeilla 3d-mallien tekoa VR-laseilla, ääninäyttelemistä ja foley-äänien tekemistä. Ilmaiseksi pääsee toisinaan myös esimerkiksi Guggenheimiin ja Whitney-museoon. Ilmaistapahtumia on kesällä koko ajan joka puolella kaupunkia. Tälle listalle on koottu ainakin osa niistä. Yksi koko vuoden parhaista ilmaiskokemuksista oli päästä katsomaan Saturday Night Live -ohjelman kenraaliharjoituksia Rockefeller Centerissä. Tätä mahdollisuutta tai jopa livelähetyksen yleisöön pääsyä voi koettaa jonottamalla tai lähettämällä nimensä arpajaisiin alkusyksystä.

Aina kun säät sallivat, ihmiset lähtevät ulkoilmaan, rannoille ja puistoihin. Ulkona istuskelu ja kävely kun ovat ilmaista hupia. New Yorkissa on kunnon talvi, vaikka lunta saattaa olla vain muutamina päivinä vuodessa. Talvella näiden yhteisten olohuoneiden, kaupunkilaisten henkireikien tai niin sanottujen “kolmansien paikkojen” hyödyntäminen vaikeutuu. Toisaalta kaupunki voi olla taianomaisimmillaan lumimyrskyn jälkeen, jolloin perheet lähtevät Keskuspuistoon tekemään lumiukkoja ja laskemaan pulkkamäkeä. Sellaisena päivänä saattaa tuntea elävänsä elokuvaa.

Talvi New Yorkissa voi olla synkkä, mutta parhaina päivinä eli lumimyräkän jälkeen kaupungissa vallitsee ainutlaatuinen tunnelma.

Kaupunki herää todella eloon kevään koittaessa. Toukokuun puolivälissä, kun suurin osa opiskelukavereistani valmistui Columbian journalismikoulusta, pimeä ja sateinen talvi oli jo ehtinyt unohtua. Protestikevään jälkeen järjestetty journalismikoulun oma valmistujaistilaisuus osoitti kesän alkavan, vaikka datajournalismin opiskelijoilla se kuluukin pääasiassa kurssitöitä paiskien. Kesälukukausi on hieman kevyempi kuin kaksi aiempaa lukukautta, ja onneksi on jäänyt aikaa nähdä koulukavereita, joista iso osa suuntaa kesän aikana muualle maailmaan.

Kun kesä saapuu, kaupunki on pätsi, ja pahempaa on koko ajan luvassa. Varsinkin metrotunneleista tulee kuumia, hapettomia luolia, joissa päälle saattaa roiskahtaa mystistä “metrovettä”. Metron saapuessa kannattaa aina olla valmiina vaihtamaan vaunua, jos sisälle astuessa huomaa, ettei ilmastointia ole. Todennäköisesti tällainen vaunu on seuraavaa tyhjempi, mutta sen ei saa antaa houkutella liikaa. Muutenkin kaupungissa oppii nopeasti välttämään epäilyttävän tyhjiä metrovaunuja, muun muassa veretseisauttavien hajujen ja muiden mahdollisten epämiellyttävien tilanteiden vuoksi. Jokaisella New Yorkissa pidempään asustelevalla on ainakin muutama kummallinen metrotarina takataskussaan. Tämän ei saa antaa liikaa jännittää, koska kaupunkiin ei voi kunnolla tutustua ilman loputtomilta tuntuvien tuntien viettämistä metrossa.

New Yorkin puistoissa voi seurata myös vuodenaikojen vaihtumista. Keväällä Keskuspuistossa kukkivat kirsikkapuut.

Vaikka ulkona olisi kuinka kuuma, New Yorkissa kannattaa aina pitää ilmastoinnin varalta lisävaatekerroksia mukana. Elokuussa koulun alettua Pulitzer hallissa ihmiset pitivät jopa toppatakkeja, koska luentosali pidettiin yli 30 asteen helteessä jääkylmänä.

Välillä pohdin, pystyisinkö tai haluaisinko elää New Yorkissa loppuelämääni. Vastaus on toistaiseksi ei, monistakin syistä. Valtavan kaupungin elämisen tahti ja amerikkalainen työkulttuuri ovat kuluttavia, eikä luonto ole helposti saavutettavissa. Eläminen on niin kallista, että dollarit tuntuvat kuin lentävän taskuista. Olen silti varma, että reilun kahden kuukauden päästä kotiinpaluun koittaessa jään kaipaamaan New Yorkia aivan eri tavalla kuin mitään aiempaa asuinkaupunkiani.

 

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

Leave a Comment