Täällä sitä ollaan, kuin Liisa Ihmemaassa. Itse asiassa vertaus ei ole kovin kaukaa haettu, vaikka tällä liisalla onkin ikää aika paljon enemmän kuin tutun sadun tyttösellä. Kirjailija Lewis Carroll asui Oxfordissa, sillä hän oli matematiikan professori Christ Churchissa. Niinpä kirjailija sijoitti myös sadun sankarittaren kodin samaan paikkaan. 

Christ Church on yksi yliopistokaupungin vanhimmista ja suurimmista collegeista. Se on kuulu myös poikakuorostaan, joka edustaa samaa briteille kuin Cantores Minores meille. 

Tällä collegella on myös ihan pieni taidekokoelma: 300 mestaritaiteilijoiden teosta ja parituhatta muuta. Että sellainen pieni omaisuus on vuosien saatossa kertynyt. 

Useimpia tv-aikakauden kasvatteja Christ Church kiinnostanee kuitenkin sen vuoksi, että siellä on filmattu Harry Potter –elokuvia. Tiedättehän sen valtavan ruokasalin, jossa aterioidaan tarkkojen järjestyssääntöjen vallitessa. 

Jos joku aivan syystä ihmettelee, että mikä se college on, niin sitä onkin sitten vaikeampi selittää osuvasti. Yhden viikon oppimäärällä mitaten college on tavallaan kuin meikäläisten yliopistojen osakunta paitsi, että sillä on myös omat opettajat ja hallintohenkilöstö. Lisäksi se omistaa ison rakennuskokonaisuuden luentosaleineen, opiskelijaravintoloineen, kirjastoineen ja asuntoloineen. Rikkaimmilla collegeilla on alueellaan myös oma puisto, kirkko tai kappeli, taidekokoelmia, urheilutiloja jne. 

College on itsenäinen yliopiston osa, jolla on omaa opetusta – etenkin alemman yliopiston peruskursseista. Opiskelijat luonnollisesti kuuluvat myös tiettyyn tiedekuntaan, jonka mukaisen oppiarvon he suorittavat. Mutta opiskelijoiden sosiaalinen elämä pyörii suurelta osin collegen piireissä. 

Oxfordissa collegeja on joka vuosisadalta yliopiston alkuajoista eli kutakuinkin tuhannen vuoden ajalta. Niitä on kertynyt tähän mennessä 38. Me Helsingin Sanomain Säätiön toimittajat kuulumme ns. akateemisina vierailijoina Green Templeton Collegeen, joka on yksi nuorista collegeista. Mutta sellaisenakin se on erittäin hieno, sillä sen keskusrakennus palveli aikanaan merkittävänä observatoriona. Green Templeton on myös hyvin kansainvälinen: 60 prosenttia opiskelijoista tulee Ison-Britannian ulkopuolelta. Hyvin sopivaa seuraa meille siis. 

Kuten huomaatte, jo yksi viikko Oxfordissa on saada tällaisen tavallisen pohjoisen pulliaisen pään pyörälle, kun historiaa – paljon totta, mutta lisäksi myös tarinaa – tunkee vastaan joka nurkalta. Vaan ehkä tähän kaikkeen tottuu, pikkuhiljaa, kun arki eli luennot alkavat tulevalla viikolla pyöriä. 

Sadun Liisa Ihmemaassa liitännöistä Oxfordiin voi lukea enemmän verkkosivulta.

Green Templeton College ei pärjää vanhemmille sisaruksilleen loistokkuudessa, mutta on näitä kodikkaampi.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Muutoksen tiellä ollaan, mutta vasta alussa - 20.06.2012
• Mallimaan pimeä puoli - 30.05.2012
• Laadukasta ulkomaan journalismia, vaan millä hinnalla? - 11.05.2012
• Vallankumous 2.0 Egyptin malliin - 13.02.2012
• Amerikkalaisen SOPA-sopan monet vaikutukset - 23.01.2012
• Tavaraa tuutin täydeltä – vaan mikä on aitoa ja tärkeää? - 09.12.2011
• Hiljaa virtaa Thames - 14.11.2011