Äiti tulee nyt tänne!
Inka Kovanen
Jos on yksi asia, johon en Saksassa totu, se on teitittely.
Sääntö kuuluu, että kaikkia paitsi läheisiä perheenjäseniä, ystäviä ja lapsia teititellään. Työpaikalla, kaupan kassalla ja päiväkodissa ei sinutella ellei ole tehty sinunkauppoja. Ja se taas on oma taiteenlajinsa se.
Hankaluuksia on kaksi. Saksassa teitittely on kieliopillisesti vaikeampaa kuin esimerkiksi Ranskassa, jossa Suomen tavoin teitittelymuoto otetaan monikon toisen persoonan pronominista, Ranskassa siis vous. Näin aina. Saksassa en edelleenkään ole varma, miten puhutella joukkoa, jossa on minulle tuntematon aikuinen ja esimerkiksi teinejä. Ranskassa homma hoituu helposti vous-ilmaisulla, mutta käyttäisinkö Saksassa Sie (teitittely) vai ihr (epämuodollinen monikon toinen)?
Toinen hankaluus, se paljon suurempi, on milloin ja ketä teititellä. Jos haluaa pelata varman päälle, voi toki aina teititellä. Usein yritän ensin kuulostella, mitä muotoilua kulloinenkin puhekumppani käyttää. Jos taas minua vanhempi haastateltava ehdottaa sinunkauppoja, nyt se tuntuu jo kuin syntiä tekisi.
Ymmärsinköhän nyt varmasti oikein, että sinutellaan..?
Varma keino hämmentää lasteni tarhakavereiden vanhempia on kysyä heiltä asiaa. Pian viisi vuotta täyttävät kaksostyttöni käyvät Berliinissä saksalais-englantilaista päiväkotia. Suurin osa päiväkodin lapsista on umpisaksalaisia, mutta monilla ainakin toinen vanhemmista on tullut muualta. Eräs äideistä on Stephanie, jonka isä on amerikkalainen ja äiti saksalainen. Stephanie on syntynyt ja kasvanut Saksassa. Hän häkeltyi täydellisesti kuin kysyin, teititteleekö hän päiväkodin opettajia ja hoitajia. “Öö, se on vähän vaikeaa”, hän takelteli.
Sitten hän selitti. Usein hän käyttää muotoiluja, joista ei käy ilmi, teititteleekö hän vai ei. Stephanien lapset ovat käyneet päiväkotia useita vuosia, eikä hän ole asian kanssa vieläkään sinut.
Seuraavaksi häkeltyi kreikkalainen äiti, jonka nimeä en edelleenkään tiedä. Kutsutaan häntä vaikka Katerinaksi. Katerina on asunut Saksassa 15 vuotta. Kyseisessä päiväkodissa hänen tyttärensä on ollut kolme vuotta. Kun kysyin teitittelystä, reaktio oli sama kuin Stephaniella. Täysi hämmennys ja hetken hiljaisuus.
“Siihen ei vaan saa tuntumaa, ei vaikka miten monta vuotta asuu täällä”, hän tuskaili.
Katerina arveli, että hän nykyään sinuttelee enimmäkseen, ehkä. Ainakin muita kuin tarhan johtajaa sekä lastensa pääopettajaa. Katerinan strategia on sama kuin Stephanien, käyttää muotoiluja, joista ei käy ilmi teititteleekö hän vai sinutteleeko. Useimmiten se tarkoittaa sitä, että asioita hoidetaan lasten kautta, jolloin vältytään teitittelyongelmalta, tai käytetään paljon passiivi-ilmaisuja.
Toki on myös niitä vanhempia, joille saksalainen teitittelykulttuuri näyttäytyy liberaalina. Ranskalaisen pikku-Ethanin äiti kertoi sinuttelevansa päiväkodin ohjaajia Saksassa, enimmäkseen. Ranskassa hän ei voisi kuvitellakaan tekevänsä niin. Miksei? “Ei niin vain voi tehdä”, hän ilmoitti. Ranskassa koodi on jyrkkä, mutta sen hyvä puoli on siinä, että toisin kuin Saksassa, se on looginen.
Entä miten asian näkevät päiväkodin työntekijät? Ryhmän johtava opettaja Conny on ratkaissut asian Stephanien ja Katerinan tavoin välttämällä suoria ilmaisuja. Hän kutsuu meitä kaikkia äitejä ja isiä vain äideiksi ja iseiksi. Esimerkiksi näin: Äiti voi tulla tänne katsomaan! Tuleeko tänään äiti vai isä hakemaan Armin ja Ansan? Osallistuuko äiti tänään vanhempainiltaan jne.
Päiväkodin englanninopettajan, irlantilaisen Madeleinen mukaan päiväkodissa enimmäkseen sinutellaan. Sekä työntekijät keskenään että vanhemmat. Paitsi päiväkodin johtajaa tietenkin. Ja kakkosjohtajaa.
Varmuudeksi Madeleine, joka on asunut ja työskennellyt Saksassa jo vuosia, tarkisti asian vieressä istuvalta saksalaiskollegalta. Tämä ilmoitti topakasti, että teitittely riippuu täysin tapauksesta. Jotkut teitittelevät, jotkut eivät. Piste.
Nyt hämmentyi irlantilainen. Madeleine arveli, että koska hän on ulkomaalainen, saa hän kaiken kuitenkin anteeksi.
Kuten me saammekin.
Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit
- Jalkapallohuumaa saksalaisittain - 07.07.2014
- Berliini – intellektuellien Mallorca - 11.04.2014
- Tiedotustilaisuus Saksan malliin - 13.03.2014
- Stalinin kylpyhuone - 06.02.2014
- Stasin vankilassa - 12.12.2013
- Kollegiaalista vertaistukea Berliinissä - 08.11.2013
Huvittavaa, rasittavaa ja niin saksalaista. Luulin otsikon luettuani, että kirjoitat Berliiniin tulleesta äidistäsi!