Runsaat kolme viikkoa on vierähtänyt valmistujaisistamme. Columbian yliopiston campus täyttyi tuolloin tuhansista opiskelijoista ja heidän ylpeistä sukulaisistaan. Vaaleansinisissä kaavuissa ja tyypillisissä neliön muotoisissa päähineissä me runsaat 300 journalistikoulun vastavalmistunutta marssimme paikoillemme yhdeksän muun Columbian koulun opiskelijoiden kanssa mahtipontisen musiikin tahdittamana. Ennen varsinaisten juhlallisuuksien alkua vaaleansinisen opiskelijamassan yllä pomppoillut rantapallo symboloi tapahtuman vapautunutta tunnelmaa.

Auringossa sateenkaaren värein välkähteleviä saippuakuplia leijui eilen Columbia Journalism Schoolin edustalla. Master of Arts –ohjelmamme opiskelijat puhalsivat niitä innostuneina kilpaa kaikkien aikojen viimeisen seminaarimme jälkeen. Ilmassa oli selvää karnevaalitunnelmaa – musiikki pauhasi pienestä mankasta, jotkut poksauttelivat kuoharipulloja samalla kuin toiset räpsivät ikimuistoisia kuvia koulun edessä komeilevan Thomas Jeffersonin patsaan ympärillä.

Toinen lukukauteni Columbia Journalism Schoolissa on edennyt salamavauhtia. Puolet siitä on jo takanapäin ja reilun parin kuukauden päästä juhlimme jo valmistujaisia. Karu, pitkittynyt talvi on pikkuhiljaa väistymässä ja Central Parkin ruohikot ovat viimeisten parin viikon aikana alkaneet pilkistellä sulavan lumivaipan alta. Kevätaurinko lämmittää jo aika-ajoin poskipäitä, ja vuodenajan vaihdoksesta piristyneiden newyorkilaisten suunpielet tuntuvat kääntyvän yhä …

Viime viikon tiistai oli kuin vanha kunnon sunnuntai. Kaikki alkoi maanantaina puolen päivän aikaan, kun yllättäen vahvistunut tuuli alkoi vinosti kuljettaa taivaalta tupruavaa lunta. Rännäksi nopeasti sulanut ohut lumivaippa hidasti liikenteen Broadwaylla ja silmiään siristelevät jalankulkijat kiiruhtivat selkä kyyryssä Columbia University –metropysäkin uumeniin. Kun olin koikkelehtinut lounastauolta kadun yli valkean campuksen reunalla seisovaan kirjastoon ja …

En muista milloin olisin törmännyt yhtä moneen muovikannella suljettuun pahvimukiin kuin viimeisten kuukausien aikana täällä New Yorkissa. Ne kuuluvat Upper West Siden aamuruuhkissa puikkelehtivien kahvijanoisten ohikulkijoiden perusvarustukseen. Myös Columbian Yliopiston campuksen kymmenkunta kahvilaa puskee kilpaa kahvista höyryäviä mukeja kofeiiniriippuvaisille opiskelijoille ja professoreille, jotka hörppivät niistä esteettömästi luentojen aikana. Ympäristötietoisimmat ovat siirtyneet kertakäyttömalleista termospulloihin.