Vähän aikaa sitten sosiaaliseen mediaan putkahti uusi hashtag: #CourgetteCrisis eli kesäkurpitsakriisi. Espanjassa on ollut sateista, minkä seurauksena salaatti- ja kesäkurpitsasato on ollut kehno. Brittien ruokapöytään kasviksia tuodaan nimenomaan paljon Espanjasta, joten useat supermarketit ovat joutuneet rajoittamaan, miten monta jäävuorisalaattia tai kesäkurpitsaa saa kerrallaan ostaa – jos mitään ostettavaa tyhjistä laareista löytyy.

Noin muuten brittejä kehotetaan joka käänteessä syömään enemmän kasviksia. Ruokakaupoissa on isot kyltit, joissa muistutetaan syömään viisi annosta päivässä. Sama muistutus löytyy joka ainoan mehupurkin tai porkkanapussin kyljestä.

Euroopan surkeat sääolosuhteet näkyvät kaupan vihannesosastolla.

Maan hallituskin haluaa kansalaisten ruokapöytään enemmän kasviksia. Syyt ovat ennen kaikkea terveyteen ja nykyään myös ympäristösyihin liittyviä. Julkisen terveydenhuollon budjetista lihavuuden aiheuttamiin kustannuksiin kuluu vuodessa miljardeja puntia, viitisen prosenttia koko budjetista eli tämä raha on pois muusta terveydenhuollosta. Suurin huoli on lapsista: Britannian hallituksen teettämän selvityksen mukaan lähes kolmannes 2-15 -vuotiaista on lihavia tai ylipainoisia ja nuoremmat sukupolvet lihovat yhä nuorempina.

Kasvisten syöminen on tehty todella helpoksi. Kaupoissa myydään valmiiksi kuorittuja ja pilkottuja vihannes- ja hedelmäsekoituksia. Hedelmäsekoituksen mukana tulee haarukka syömistä varten ja vihannespussien kyljessä opastetaan, miten ne parhaiten valmistaa: keittäen vai uunissa ja montako minuuttia.

Ruokabuumeja tulee ja menee, mutta perinteinen kolmioleipä pitää pintansa suosikkilounaana. Kuvassa olevan kulmakioskin kolmioleivät ovat suosittuja: lounasaikaan omaa leipäänsä joutuu aina jonottamaan.

Terveyden kannalta kasviksia ei kuitenkaan ehkä osteta ja syödä riittävästi, sillä yksi isoimmista ruokakauppaketjuista eli Sainsbury’s on ottamassa järeämmät aseet käyttöön ostoskäyttäytymiseen vaikuttaakseen. Yhdessä Oxfordin yliopiston kanssa Sainsbury’s kokeilee, miten kasvisten ostamista voisi lisätä. Keinovalikoimaan otetaan muun muassa kasvisvaihtoehtojen sijoittaminen lihavaihtoehtojen viereen, etukuponkien ja asiakaspisteiden antaminen kasvisvaihtoehtoja ostaville ja vähemmän lihaa sisältävien reseptien jakaminen.

Kuten ruoka-asioissa aina, kaikki eivät tietenkään syö samalla tavalla. Samaan aikaan kun huolta kannetaan ylipainosta, Britanniassa jyllää erittäin terveellinen puhtaan syömisen buumi. Niin sanotun clean eatingin perusajatuksena on syödä mahdollisimman käsittelemätöntä ruokaa ja välttää sokeria, valkoisia vehnäjauhoja ja muuta turmiollista. Clean eatingin kuningatar on Ella Mills, jonka suosittu blogi pursuaa terveellisiä ja visuaalisesti kauniita ruokaohjeita. Mills on tehnyt keittokirjoja ja luonut terveellisten välipalojen brändin.

Pyrkimyksessä terveelliseen syömiseen ei ole mitään pahaa, mutta soraääniä on noussut siitä, meneekö joillain puhdas syöminen liian pitkälle. Mills itse on kertonut kiinnostuneensa puhtaasta syömisestä vuonna 2011 ilmenneiden terveysongelmien takia. Kriittisin äänenpainoin puhtaasta syömisestä ovat puhuneet esimerkiksi BBC ja Guardian-sanomalehti: ne ovat kysyneet, voiko äärimmilleen viety puhdas syöminen altistaa syömishäiriöille ja onko ruokavaliotrendistä toisaalta mitään suurempaa hyötyä.

Lähes kaikki puhtaan syömisen puolesta puhuvat ovat nuoria naisia, jotka hymyillen poseeraavat kuvissa lehtikaalismoothien tai höyrytetyn parsakaalin kera. Tutkimustietoa ei ole silmiini osunut, mutta brittimediassa ainakin oletetaan, että puhdas syöminen viehättää nimenomaan nuoria naisia.

Yliopiston opiskelijat voivat syödä lounaansa omassa collegessa. Ainakaan minun collegeeni ei ole levinnyt intoilu puhtaasta syömisestä. Ruoka on hyvää, mutta opiskelukavereiden kanssa olemme todenneet, että useimmiten se on niin raskasta, että lounaan jälkeisillä luennoilla saattaa joskus vähän väsyttää. Kermassa, juustossa ja rasvassa ei ole säästelty. Usein tarjolla on pitsaa tai klassista brittiruokaa fish and chipsiä.

Yliopisto jakautuu 38 collegeen ja opiskelijoilla on oma ”koticollege”, jossa voi käydä lounaalla. Säätiön stipendiaattien college on Green Templeton ja kuvassa sen ruokasali.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Aina ei kannata tehdä niin kuin muut ja muita Oxfordin opetuksia - 12.06.2017
• Vielä voi uutisia kuulla pubissakin, mutta sosiaalinen media taitaa olla ehtymättömämpi lähde - 12.05.2017
• Onko toimittajia vielä vuonna 2030? - 13.04.2017
• Lyhyt oppimäärä englantilaisista käytöstavoista: näin jonotat ja pyydät anteeksi - 03.03.2017
• Matka kirjastoon vie turistiryhmien läpi pujottelemalla - 11.01.2017
• Odotettu puhelinsoitto ja prinssin tyttöystävä - 28.11.2016
• Päästä irti, toimittaja - 02.11.2016
• Tie huipulle avautuu kannustamalla - 11.10.2016