Britannian todellinen kruununjalokivi BBC on vaarassa – näin mediaprofessori Jean Seaton pelastaisi yhtiön
On perjantai-ilta ja ulkona riehuu sademyräkkä, mutta Mansfield Collegen iso luentosali Oxfordin keskustassa on täynnä väkeä. Yleisöä on toistasataa: muutama tunnettu toimittaja ja tutkija sekä rivikaupalla tavallisia kuulijoita.
Tällä kertaa tunnelma on kuin muistotilaisuudessa. Aihekin on haudanvakava: BBC:n syvä ahdinko.
”Elämme keskellä inhottavaa kriisiä. Toivon hartaasti, että BBC:n johdolla on jokin suunnitelma. Mutta ei siltä näytä”, sanoo illan luennoitsija Jean Seaton.
Moni kuulija puistelee päätään. ”Britanniaa johtaa nyt radikaali hallitus, jossa on monia BBC:n vihollisia”, Seaton jatkaa.
Jean Seaton on mediahistorian professori ja yksi Britannian johtavista asiantuntijoista BBC:n osalta. Seatonin kirjoittama historiateos Pinkoes and Traitors käsittelee BBC:tä vuosina 1970–1987.
Seatonin luennon otsikko on History and Future of the BBC. BBC:n eli British Broadcasting Corporationin historia on enimmäkseen komea, mutta yleisradioyhtiön tulevaisuus on sakean sumun peitossa.
The Guardian -lehti kertoi viime joulukuussa hallituksen toimista BBC:tä kohtaan. Kuvakaappaus lehden verkkosivulta.
BBC kertoi tammikuun lopussa leikkaavansa uutistoiminnastaan 80 miljoonaa puntaa (92 miljoonaa euroa) vuoteen 2022 mennessä. Se tarkoittaa 450 työntekijän vähennystä 6000 hengen uutistehtaasta. Leikkaukset kohdistuvat muun muassa palkittuun Newsnight-ajankohtaisohjelmaan sekä globaaliin uutispalveluun World Serviceen.
Leikkaukset ovat vain pieni osa huolesta. Voi olla, että koko BBC:n rahoituspohja on murentumassa.
Pääministeri Boris Johnsonin johtaman konservatiivihallituksen piiristä on väläytelty, että lupamaksujärjestelmän aika on ohi. Pohdintojen perusteella lupamaksu voitaisiin korvata tilaajamallilla Netflixin tapaan. Se maksaa, joka katsoo.
Hallitus on jo ottanut ensimmäisen askeleen. Hallitus esittää muutosta, jonka perusteella lupamaksun välttelijöitä ei jatkossa enää rangaistaisi. Se muuttaisi pakollisen lupamaksun käytännössä vapaaehtoiseksi. Vuonna 2018 tv-lupatarkastajat käräyttivät kotikäynneillään lähes 130 000 lupamaksun välttelijää.
BBC:n lupamaksu on tällä hetkellä 154,50 puntaa vuodessa. Lähes 26 miljoonan kotitalouden lupamaksuista kertyy vuosittain 3,6 miljardia puntaa (4,1 miljardia euroa) eli kolme neljäsosaa BBC:n rahoituksesta.
Jos lupamaksusta luovutaan, se romahduttaisi BBC:n rahoituksen, pelkäävät BBC:n puolustajat.
Pelissä on paljon, sillä BBC:n väitetään olevan kuninkaallisen perheen ja jalkapallon lisäksi Britannian tunnetuin tuote maailmalla.
Miksi BBC on nyt ahtaalla?
Syitä on useita. Yksi painavimmista juontaa Britannian kahtiajaosta, joka syveni ratkaisevasti vuoden 2016 EU-kansanäänestyksen jälkeen. Brexit-riitely jatkui yli kolme vuotta kansanäänestyksen jälkeen, kunnes vähitellen sekä brexitin kannattajat että EU-jäsenyyden kannattajat löysivät yhteisen vihollisen: BBC:n.
EU-jäsenyyden kannattajat kiroavat BBC:tä kuolemaansa asti. Ja eron kannattajat uskovat ikuisesti, että BBC:tä johtaa vasemmalle kallistunut Lontoon eliitti, joka on menettänyt kosketuksensa maan todellisuuteen, kirjoittaa Guardianin entinen päätoimittaja Alan Rusbridger Daily Mail -lehden kolumnissaan. (On sinänsä huomionarvoista, että konservatiiveja tukeva iltapäivälehti julkaisi Rusbridgerin BBC-kolumnin. Kenties kaikki Boris Johnsonin kannattajat eivät ole niin riemuissaan BBC:tä koskevista suunnitelmista.)
Kaikesta kritiikistä huolimatta BBC on edelleen brittien tärkein uutisväline, käy ilmi Reuters-instituutin eri tutkimuksista ja selvityksistä kokoamasta aineistosta. Myös luottamus BBC:n puolueettomuuteen on yllättävän korkealla poliittisesta polarisaatiosta huolimatta.
Professori Jean Seaton puhui BBC:n historiasta ja tulevaisuudesta Oxfordissa perjantaina 28. helmikuuta. Seaton on yksi Britannian johtavista yleisradioyhtiön asiantuntijoista. Kuva: Jaakko Lyytinen.
Professori Jean Seaton käy luennollaan läpi BBC:n aiempia kriisejä ja nostaa esille vuonna 1922 perustetun BBC:n varhaishistorian avainhenkilön John Reithin. Yleisradioyhtiön ensimmäinen pääjohtaja Reith oli lähes kaksimetrinen skotti ja presbyteerikirkon harras jäsen. Tausta näkyi hänen työssään ja ajattelussaan, Seaton korostaa.
”Reith uskoi siihen, että sanat ja ideat eivät vain muuta ihmistä, ne voivat pelastaa ihmisen. Aivan kuten saarnat”, Seaton sanoo.
BBC:n ja hallituksen suhde on ollut jännitteinen alusta lähtien. Ensimmäinen rajumpi yhteenotto tapahtui jo vuoden 1926 yleislakon aikaan, jolloin BBC ei painostuksesta huolimatta alistunut hallituksen äänitorveksi.
”Riippumattomuus valtiosta ja toimituksellinen itsenäisyys ovat olleet BBC:n toiminnan peruskallio. Yleisradioyhtiö saa rahat ja päättää sen jälkeen itse, mihin ne käyttää”, Seaton sanoo.
Seaton korostaa BBC:n laajaa roolia, joka on tarkoittanut uutisten ja ajankohtaisohjelmien rinnalla esimerkiksi draaman ja rajoja rikkoneiden komedioiden tuottamista.
Vuonna 2022 sata vuotta täyttävä BBC on kautta historiansa määritellyt ydintehtävänsä kolmen sanan kautta: inform, educate, entertain. Tiedottaa, kouluttaa, viihdyttää. Uutisia, valistusta ja opetusohjelmia sekä viihdettä.
BBC:n kädenjälki sekä populaarikulttuurissa että dokumenttien ja draamojen tuottajana on valtava. Se ulottuu Monty Pythonista Kyllä, herra ministeriin ja The Officesta David Attenboroughiin ja lukuisiin draamasarjoihin, joilla on ollut globaali yleisö.
Lopuksi professori Jean Seaton esittää oman pelastussuunnitelmansa BBC:lle. Seatonin mukaan yleisradioyhtiön ei pidä asettua julkisesti vastustamaan hallitusta, sillä sen pelin yhtiö häviäisi.
”Pitää neuvotella, tehdä sopimuksia, toimia päättäjien kanssa, ei heitä vastaan”, Seaton sanoo.
Hänen mukaansa BBC:tä koskee sama rajoite kuin kuningatarta: yhtiö ei voi julkisesti puolustaa itseään.
BBC:n nykyinen pääjohtaja Tony Hall ilmoitti tammikuussa vetäytyvänsä tehtävästään ensi kesän jälkeen. BBC:n toimintaa säätelevä peruskirja on voimassa vuoteen 2027 asti, mutta paineita radikaaleille uudistuksille on jo nykyisen kymmenvuotiskauden puolivälintarkastelussa vuonna 2022.
Siksi BBC:n seuraavan pääjohtajan valinnalla on valtava merkitys, Seaton korostaa. Hän toivoo, että pian valittava pääjohtaja ei tule ainakaan liike-elämän puolelta.
”Bisnesihmiset eivät ymmärrä julkisen palvelun roolia”, Seaton sanoo.
Lopuksi Seaton esittää omat perustelunsa sille, miksi BBC:tä tarvitaan. Ensimmäinen koskee luotettavien uutisten merkitystä infosodan aikana. Uutisten kaivaminen on kallista ja hankalaa, Seaton sanoo. BBC on vahva yksi maailman kovimmista uutistaloista. Sitä pitäisi varjella – erityisesti aikakaudella, jolloin infosotaa käydään valeuutisten ja sosiaalisen median manipulaation avulla.
BBC on Britannialle myös globaalin vaikutusvallan väline. BBC World Service välittää tietoa yli 40 kielellä ympäri maailmaa.
Toinen syy on toimivien instituutioiden merkitys. Instituutioita on hyvin vaikeaa rakentaa, mutta niiden purkaminen voi tapahtua hetkessä, Seaton muistuttaa.
”Meillä on yksi toimiva kansallinen instituutio. Sen nimi on BBC.”