Archives
“Tiedättekö mikä on joulukalenteri?” Tuhahdin. Tottakai tiedän: kellon jälkeen tärkein ajanlaskemiseen tarvittava väline; jännitystä täynnä oleva taulu, joka glorifioi halvan suklaan sekä laskuri ylensyömiseen, lomaan ja autuaaseen tylsistymiseen. Mutta osa luokassa pudisteli päätään. Meneillään oli yliopiston saksan tunti ja penkeillä istui opiskelijoita yli kymmenestä eri maasta. Lähes kaikki olivat nähneet joulukalenterin, mutta sen merkitys oli …
Sehän se suomalaista mietityttää hänen kohdatessaan ulkomaalaisia. Mitä nuo minusta, meistä suomalaisista, ajattelevat? Valtiovaltakin on huolehtinut Suomen tulevaisuudesta ja imagosta viime vuosina monen hankkeen ja raportin verran. Niin, mitä meistä oikein ajatellaan? Berliinin kaltaisessa ympäristössä Suomi pomppaa esiin siellä täällä: asiakasneuvojan naapurina, pikkuputiikin myyjän vaihto-opiskelukohteena, äkkilähtövinkkinä joulumatkaa etsiville. Otetaan vaihteeksi käyttöön epävirallinen ja epätieteellinen menetelmä. …
“Tekeekö hän siellä muuta kuin syö saksalaiset ravintolat tyhjäksi? “ kuului sarkastinen kysymys Facebook-seinälläni. Myönnän, olen se ihminen joka ottaa kuvia ruoka-annoksistaan. Ja kyllä, jaan näitä kuvia satunnaisesti myös sosiaalisessa mediassa. Ruoka kiinnostaa.
”Jaaanz weit draußen, nicht ganz”, venytti saksanopettajamme Herr Schmidt vieressäni istuvalle unkarilaiselle Csaballe. ”Siellä asuntosi sijaitsee tosiberliiniläisen mielestä”, Herr Schmidt jatkoi ja naurahti hyväntahtoisesti. ”Tosiberliiniläinen ei tunne g-kirjainta, vaan kaikesta tulee j:tä”. Tosiberliiniläinen ei Herr Schmidtin mukaan paljon omaa Kieziään eli asuinaluettaan kauemmas poikkea. Silti hän tietää, mitä Görtzalleelta – siis Jörtzalleelta – löytyy: vaihto-opiskelijoiden suosima asuntolakatu kaupungin eteläosassa.
Nyökyttelin. Kyllä, juuri näin, ymmärrän. Professori on juuri kommentoinut tutkimussuunnitelmani sisältöä. Todellisuudessa, minulla on vain etäinen aavistus siitä, mitä hän on juuri sanonut. Kuten myös monilla muilla luokkahuoneessa olijoilla: professori on kovin mumisevaa sorttia. Ja minun saksankielentaitoni on vajavainen. Toki voisin myöntää, etten saanut kaikesta kiinni, mutta aina en jaksa. Tuntuu tyhmältä, kun ei tajua. …