Jos kodin kosteudenpoistossa ja lämpötaloudessa kisattaisiin, suomalaiset pyyhkisivät vähintäänkin berliiniläisillä pöytää – ja samalla lätäköt kylpyhuoneesta ja huurut ikkunoista. Meitäkin voi toki moittia, vaikkapa energiasyöppöydestä. Kodeissamme vallitsee talvisin tropiikki sillä välin, kun osa Euroopasta palelee tottuneesti kuumavesipullo kainalossa, kuten Annamari Sipilä osuvasti kolumnoi (HS 1.3.). Olkoon niin, mutta minun vinkkelistäni ainakin pyrimme johdonmukaisuuteen. Jos asunto …

Asuin iso osan nuoruudestani Nummelassa. Katselin isoveljen huoneessa Music Televisionia ja haaveilin suuresta maailmasta. Mielikuvani miljoonakaupungista taisi perustua aika pitkälti amerikkalaiseen suurkaupunkiin. Sellaiseen, jossa on pilvenpiirtäjiä, takseja, ihmisvilinää, kadonneiden lapsien kuvia maitotölkeissä, bisnesmiehiä, taiteilijoita, ihmisiä etsimässä onnea. Halusin olla osa tuota hieman pelottavaa, mutta niin kiehtovan eläväistä maailmaa. Kun elämä pyörii Nummelan nuorisokeskuksen, Esson ja …

Minusta on tullut Berliinissä kolikkomummo. Tiedättehän, se suomalaiskassojen kauhu, joka kippaa kukkaronsa tiskille eikä kursaile laskettaa lanteista tarvittavan summan. Suomessa olen se, joka huokailee kassajonossa, jos viisisenttisiä aletaan kaivaa lompsasta oikein pieteetillä. Siellä maksan kortilla ja karsin kaiken 50-senttistä pienemmän ”oikealta” rahalta tilaa viemästä, jos kukkarossa sattuu olemaan käteistä. Berliinissä olen tehnyt täyskäännöksen: myntit pienimmästäkin päästä ovat täällä yllättävän usein …

Postilaitoksen nimen vaihtaminen voi olla farssi. Mutta uskokaa pois, se on pientä verrattuna siihen, että koko postilaitos on farssi. Saksassa asunnoilla ei ole numeroita. Siksi kaikkien postilaatikot sijaitsevat talon alakerran rappukäytävässä. Jos haluat saada postisi, sukunimesi on oltava sekä summerissa, että postilaatikossa. Mutta oikeasti, se ei takaa vielä mitään. Tavalliset kirjeet ja kortit tulevat yleensä …

Kun arkikieli muuttuu kuin veitsellä leikaten suomesta saksaan, on kokemus yllättävän fyysinen. Muutama ensimmäinen viikko umpisaksalaisessa ympäristössä meni siivillä, mutta sumussa. Hyvä jos illalla kokopäiväisen saksan kuulemisen, ymmärtämisen ja tuottamisen jälkeen jaksoi nimensä muistaa. Pian onneksi helpotti. Pitkään uinunut saksantaito vaati sokkihoitoa herätäkseen. Syksyn aikana olen taputellut itseäni selkään siitä, että olen jaksanut tankata saksaa …