Gazan sota näkyy uutisissa, mutta ei juuri Berliinin Freie Universitätin yliopistokampuksella.

Kuvaavaa oli, että vietin viimeisen iltani Berliinissä Wannseellä. Siihen tuntui kiteytyvän koko vuoteni, tai ainakin kaikki se, mikä Berliinistä tekee niin omalaatuisen. Hirvittävistä hirvittävimpien natsiaikaisten päätösten näyttämö ja satumaisen kaunis puutarhamiljöö. Rehellisyyttä ja kauneudentajua samanaikaisesti. Osan viimeisen päiväni ajasta vietin juutalaisen taidemaalarin Liebermannin huvilalla, osan ajasta pahamaineisella Wannseen huvilalla, jossa natsit päätyivät tekemään lopullisen suunnitelman …

Saksalaisessa sanomalehdistössä Feuilleton-nimisellä osiolla on ollut tärkeä merkitys, sillä se on perinteisesti kerännyt alleen kaiken mahdollisen kulttuurista kirjoitetun sisällön. Feuilleton-osiolle tyypillistä on, että kirjoittajat ovat syvästi sisällä kulttuurissa ja kirjoittavat usein vahvasti estetiikasta ja taiteen historiasta – ja kenties vähän vähemmän konteksteista ja taiteen suhteesta yhteiskuntaan. Kulttuurijournalismissa sen sijaan pääpaino on nimenomaan yleiskirjoittajilla, joille kulttuuri …

Saksa on täynnä pieniä sääntöjä, ja siksi se on raivostuttava kieli oppia. Mutta samalla juuri nuo säännöt ja monimutkaiset lauserakenteet tekevät kielestä äärettömän elegantin ja sellaisen, että se taipuu kuvailemaan täsmällisesti lähes mitä tahansa.

Freie Universitätissä Berliini todellakin on maailman – tai ainakin Saksan – napa, vaikka Saksa on ehdottomasti muutakin kuin pääkaupunkinsa. Se ei vähennä Berliinin kiehtovuutta, mutta nostattaa silloin tällöin pientä vastarintaa sisälläni.