Kiinasta kertovat luvut ovat hupaisia. Voi napata vähäisen tuntuisen ilmiön, mutta koska maa on niin valtava, asiaa kuvaavat numerot voivat silti olla järjettömän suuria. Näin Kiinaa voi yhtä aikaa tituleerata maailman uskonnottomimmaksi valtioksi ja ennustaa sen olevan paisumassa maaksi, missä on enemmän kristittyjä kuin missään muualla.

Kiina muuttuu lujaa, tämä tiedetään. Mutta kiinalaiset muuttavat maailmaa vauhdikkaasti myös Kiinan ulkopuolella. Kiinalaisten jätti-investoinneilla rakennellaan teitä, siltoja ja rautateitä eri puolille Afrikkaa. Atlantin toiselle puolella Nicaraguassa aloitellaan Panaman kanavan kilpailijan rakentamista kiinalaisrahalla. Pohjoismaissa taas muistetaan hyvin kiinalaismiljardööri, joka havitteli Islannista parin sadan neliökilometrin kokoista maapalaa. 

Tervetuloa lampaan vuoteen. Tänään on uuden vuoden juhlinnan viides päivä, ja odotan kiinnostuneena, millaista jytinää ensi yöstä tulee. Kadulla pamahtelee nytkin. Kello on yksitoista aamupäivällä.

Ikkunan takana aukeaa jumalainen maisema. Tai aukeaisi, jos taivas olisi kirkas. Kirjoitan tätä Yuanyangin riisinviljelyalueella Kiinan lounaisosissa Yunnanissa. Ikkunan takaa laskeutuvat tuhat vuotta vanhat pengermäviljelmät. Ne ovat tähän aikaan vuodesta täynnä vettä, ja siksi kauneimmillaan juuri tammi-helmikuussa.

Puistelen usein Shanghain katuja fillaroidessani epäuskoisena päätäni. Miten se nyt noin ajoi, mitä äsken tapahtui, kuinka monta huonekalua, lasta, lemmikkiä tai huonekasvia voi fillarin tai skootterin kyytiin pakata? Alkuaikoina tuijottelin skootterikuskien väärinpäin puetuttuja takkeja. Nahkatakkeja ja villakangastakkeja, joiden vetoketjut on jätetty selkäpuolella auki. En ole logiikasta satavarma, mutta eipä ainakaan nappisauma tai vetoketju vuoda tuulta …