Mikä tekee yliopistosta yhden maailman parhaimmista? Tätä mietin, kun sain tietää päässeeni stipendiaatiksi Oxfordiin. Opintojen esittelyviikolla meille kerrottiin, että opetusmetodeihin kuuluu se, että kaikkein nuorimpia opettavat kaikkein kokeneimmat – eli toisin sanoen yliopisto-opintojaan aloittavat saavat ohjausta ykkösketjun professoreilta. Opintojen edetessä luentoja ja opinto-ohjausta antavat ”vähemmän kokeneet” kuten väitöskirjaa tekevät tutkijat. Opetus on myös hyvin yksilöllistä, …

In her last video blog, journalist Anne Moilanen is presenting her research on political scandals in Finland and in the UK at the University of Oxford, where she has been studying the academic year 2015–2016. She is also participating a grill party at the Reuters Institute for the Study of Journalism, and interviewing her fellow …

Saavuin Oxfordiin vuosi sitten. Oli kuuma elokuun alun päivä, loppukesän runsasta vihreää laikuttivat kuivien päivien ruskeiksi polttamat nurmikot. Vanhat miehet istuivat pubien terasseilla ja tyhjensivät ale-tuoppejaan pikkuhiljaa, yksi pienenpieni hörppäys kerrallaan.

Olen tutkinut täällä Oxfordissa sitä, miten toimittajat, koodaajat ja designerit voisivat työskennellä keskenään paremmin. Monitaustaisia osaajia tarvitaan tekemään kiinnostavampaa ja koukuttavampaa digijournalismia. Sekä oma että monien kollegojeni kokemus kuitenkin kertoo, että tällaista työtä hankaloittavat ammattiryhmien väliset kulttuurierot. Tutkimukseni ei ole vielä julki, mutta tässä pieni makupala siitä.

Kun palaa yliopistolle reilusti yli kolmikymppisenä, huomaa vanhentuneensa. Eikä pelkästään siksi, ettei näytä niin freesiltä ja hohtavalta kuin luennolla vieressä istuva tyyppi, tai ettei jaksa lähteä yökerhoon, vaan myös siksi, ettei aivan ymmärrä sitä kokemusmaailmaa, josta opiskelijoiden huolenaiheet nousevat.