Datajournalismin konferenssissa selvisi, ketä pidetään datajournalismin perustajana

07.03.2023
In: Columbia
Avatar photo

Juhana Rossi

Juhana Rossi opiskelee datajournalismia lukuvuoden 2022–2023 Columbian yliopiston journalismikoulun Master of Science in Data Journalism -ohjelmassa New Yorkissa.

Datajournalismin opintojemme arkinen työnteko taukosi, kun Columbian yliopiston datajournalismin koko vuosikurssi matkusti Yhdysvaltain tutkivien toimittajien yhdistyksen IRE:n järjestämään datajournalismin vuotuiseen konferenssiin.

Konferenssi tunnetaan lyhenteensä perusteella nimellä NICAR. Lyhenne tulee sanoista National Institute for Computer-Assisted Reporting. Lyhenteen loppuosa eli suomeksi tietokoneavusteinen tiedonhankinta viittaa datajournalismin syntyhistoriaan eli siihen, kuinka tietokoneet tuotiin osaksi toimittajan työtä 1970-luvulla.

Nopeatempoisen konferenssiohjelman lomassa datajournalismin opiskelijalla oli hetki aikaa poseerata kuvausseinämän edessä.

Vuoden 2023 konferenssi järjestettiin Tennesseen osavaltiossa Nashvillen kaupungissa. Nashville tunnetaan ennen kaikkea kantrimusiikin keskuksena, mutta kaupunki mainostaa itseään ylipäänsä musiikkikaupunkina. Viihdettä ja tekemistä on vierailijoille, ja kaupunki on selvästi keskittänyt voimavaroja sekä vapaa-ajan matkoihin että konferenssimatkailuun.

NICAR oli verraten pitkä tilaisuus: ohjelmaa oli kolme ja puoli päivää torstaiaamusta sunnuntaihin puoleenpäivään asti. Osallistujia oli useita satoja ja esiintyjiä kymmeniä. Väkeä oli vähintään seitsemästä maasta.

Muita suomalaisia en kohdannut, mutta esimerkiksi norjalainen sanomalehti Bergens Tidende oli lähettänyt NICARiin neljän hengen ryhmän. Ruotsista paikalla oli Helena Bengtsson, useita paikallislehtiä Ruotsissa kustantavan Gota Median datajournalismista vastaava toimituspäällikkö. Bengtsson piti kiinnostavan esityksen siitä, kuinka Gota Media hyödyntää datajournalismin työkaluja ja menetelmiä paikallisuutisoinnissa.

Ohjelmaa oli runsaasti ja esiintyjät poikkeuksetta asiantuntevia alansa huippuja. Ennakkoon ilmoittautuneille oli tarjolla jopa päivän mittaisia työpajoja, joissa keskityttiin johonkin yksittäiseen työkaluun kuten vaikkapa grafiikoiden tekoon R-ohjelmointikielelle.

Ohjelmaan kului tunnin mittaisia tietoiskuja ja työpajoja, joiden osallistujia perehdytettiin datajournalismin perustyökaluihin kuten python- ja R-ohjelmointikielten käyttöön datajournalismissa, tiedon visualisointiin ja taulukkolaskentaohjelmien perusteisiin.

Teknisten ja käytännönläheisten esitysten rinnalla oli teemaltaan yleisempiä esityksiä, joissa toimittajat kertoivat kokemuksistaan ja siitä, miten he olivat erilaisia juttuprojekteja toteuttaneet. Usein nämä projektit edustivat tutkivaa journalismia, jonka tekemiseen datajournalismin välineet loistavasti soveltuvat.

Jan Strozyk ja Rob Barry kertoivat konferenssissa siitä, millaisia datajournalismin menetelmiä he olivat käyttäneet selvittäessään venäläisten oligarkkien rahaliikennettä.

Esimerkiksi sanomalehti The Wall Street Journalin datatoimituksen päällikkö Rob Barry ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja korruptioon keskittyvän OCCRP-toimittajajärjestön datatoimituksen päällikkö Jan Strozyk kertoivat siitä, miten venäläisten oligarkkien kytköksiä Venäjän hallitukseen sekä oligarkkien omaisuuserien sijainteja on selvitetty journalismin keinoin. Vilahtipa esityksessä myös Gennadi Timtšenko, jonka vuonna 1999 saaman Suomen kansalaisuuden taustoja toimittajat ovat viime aikoina Suomessa tutkineet.

Erittäin kiinnostava oli paneelikeskustelu, jonka datajournalismin veteraanit olivat järjestäneet Philip Meyerin kunniaksi. Meyeria voidaan pitää datajournalismin perustajana. Hän toi journalismiin mukaan tietokoneiden hyödyntämisen sekä tilastollisten menetelmien soveltamisen.

Meyer hyödynsi tietokoneiden laskentakykyä ja tilastollisia menetelmiä, kun hän oli mukana laatimassa Detroit Free Press -sanomalehden julkaisemaa artikkelikokonaisuutta, jossa selvitettiin, mitkä syyt olivat johtaneet Detroitin etnisiin mellakoihin vuonna 1967. Artikkelikokonaisuus palkittiin Pulitzer-palkinnolla.

Paneelikeskusteluun osallistuneiden veteraanien viesti oli selvä: Meyer oli ratkaiseva liikkeelle paneva voima, joka johti modernin datajournalismin syntyyn 1970–80-lukujen kuluessa. Yksi panelisteista ilmaisi asian näin: Meyerin ansiosta journalismiin tuli mukaan tieteellinen järjestelmällisyys, eli yhä useammin aineistoa ei tuotettu pelkästään anekdotaalisen tiedon varassa.

Huolimatta siitä, että Meyer halusi tuoda tietokoneet ja tieteelliset menetelmät journalismiin, hän korosti koko ajan, että nämä olivat vain välineitä, eivät itsetarkoitus. Toimittajan työn ytimessä ovat perinteinen tiedonhankinta ja haastattelut, joita datajournalismin keinoin tuotettu määrällinen näyttö ja aineisto tukevat.

Kaikille konferenssin osallistujille oli tarjolla mahdollisuus lisätä omaan nimikylttiin maininta siitä, mitä persoonapronomineja he toivovat itsestään käytettävän.

Opetustyön rinnalla Meyer kirjoitti datajournalismin klassikkoteoksen Precision Journalism, jota me olemme lukeneet Columbiassa osana saamaamme opetusta. Kirjan nykyinen painos on järjestyksessä neljäs, mutta olemme lukeneet katkelmia myös aiemmista painoksista.

Lukiessani minuun teki vaikutuksen, miten Meyer oli aikaansa edellä hahmotellessaan datajournalismin menetelmiä ja mahdollisuuksia. Minun oli tämän vuoksi helppo ymmärtää, miksi paneelikeskustelun osallistujien kunnioitus Meyeria kohtaan oli niin käsin kosketeltavan suurta.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

Leave a Comment