Dönerkioskit, trendikuppilat ja hummustaivaat kukoistavat Berliinissä maailman kriiseistä huolimatta
Kaksi globaalia kriisiä on leimannut stipendivuottani Berliinissä: Ukrainan sota ja korona. Ukrainan lohduton tilanne näkyy arjessa. Berliini on ollut sadoille tuhansille sotaa pakeneville ensimmäinen pysähdyspaikka. Mielenosoituksia ja avustusoperaatioita on kaikkialla ympärillämme. Lastemme koulussa on ukrainalaisia oppilaita, naapurissamme asuu nyt useita ukrainalaisperheitä. Pyykkituvassa puhutaan maailmanpolitiikkaa.
Tämä on yleinen näky berliiniläisravintolan sisäänkäynnin luona. Pandemia räjäytti kotiinkuljetuspalvelujen suosion myös Berliinissä.
Toinen kriisi eli pitkään jatkunut pandemia on myös ollut osa Berliinin arkeamme. Siitä olemme iloisia, että Saksa onnistui pitämään yhteiskunnan auki läpi talven. FFP2-maskeja on pidetty täällä kiltisti, testeissä on käyty ahkerasti ja koronapassia on käytetty mukisematta, sillä edellinen vuosi oli berliiniläisille traumaattinen. Juttelin Ylen Berliinin kirjeenvaihtajan Suvi Turtiaisen kanssa, joka muistutti että edellisenä talvena erikoisliikkeet ja ravintolat olivat kiinni marraskuusta toukokuun loppupuolelle asti. Vain ulosmyynti oli sallittua. Ajatus tuntuu kuristavalta vielä jälkikäteenkin. Berliini on tiheään asuttu kaupunki. Kolmenkymmenen kilometrin säteellä asuu 3,7 miljoonaa ihmistä. Tiivis kaupunki ilman kahviloita, ravintoloita ja ihmisiä kaduilla ei ole kaupunki ollenkaan.
Hurjasta koronasulusta huolimatta täällä ei nähty ravintoloiden joukkokuolemia. Berliini oli ja on edelleen elävä ravintolakaupunki. Vastikään 50 vuotta täyttäneen dönerkebabin sanotaan syntyneen Berliinissä – tai täällä se ainakin muotoiltiin nykyisen kaltaiseksi hittituotteeksi. Döner syntyi kaupunkiin, jossa iso joukko maahanmuuttajia etsi tapaa elättää itsensä. Samalla boheemi kuluttajakunta kaipasi nopeaa, edullista ja maukasta syötävää. Tätä nykyä Berliinissä on joidenkin arvioiden mukaan 1600 dönerkioskia tai ravintolaa. Berliini on myös currywurstin koti.
Friedrichsheinin Nightmarket -tapahtumassa jonotettiin vegaanista #keindönermachtschöner-rullaa.
Vaikka pystybaarit leimaavat berliiniläistä katukuvaa, se ei ole tietenkään koko totuus. Berliini on Saksan elegantin ravintolaruoan, fine diningin keskus. Kaupungissa on lukuisia Michelin-tähtiravintoloita, jotka kilpailevat keskenään kestävillä valinnoilla, lähiruoalla ja yllättävillä makuyhdistelmillä. Pöytävarausta voi joutua jonottamaan kuukausia.
Kebabien ja tähtipaikkojen väliin jää uskomaton kirjo ravintoloita, joissa näkyy vahvasti Berliinin maahanmuuttohistoria. Turkkilaisia, syyrialaisia, israelilaisia ja libanonilaisia ravintoloita on loputtomasti. Huumaavan maukkaita hummusannoksia löytyy helposti. Liki jokaisessa korttelistossa eli Kiezissä on myös oma vietnamilainen ravintola. Ja italialaisia useampi. Korealaisia ravintoloita kaupungissa on kymmeniä. Meidän oma suosikkimme on naapurikorttelimme pieni kreikkalainen, jossa sisustus ja tunnelma ovat suoraan 1980-luvun alusta. Ouzoa tarjoillaan ruoan päälle, ja radiossa pauhaa kreikkalainen kanava. Vanhojen kulmaravintoloiden lisäksi Saksan pääkaupungissa on tietysti iso joukko supertrendikkäitä nuorille edelläkävijöille suunnattuja ravintoloita, joissa vegaaniruoka on iso juttu. Vegeruokavalion kanssa voi olla muualla Saksassa vielä haasteita mutta ei Berliinissä.
Ai niin, ja ei unohdeta aamiaisia! Berliiniläiset rakastavat brunssiravintoloitaan, joissa tuhdin aamiaiskattauksen saa käytännössä mihin vuorokauden aikaan tahansa.
Aamiais- ja brunssipaikkoja on Berliinissä valtavasti. Tryffelillä maustettu maalaismunakas täyttää vatsan pidemmäksikin aikaa.
Vaikka Berliinin ravintolatarjonta on uskomattoman laaja, täällä joutuu myös usein pettymään. Yöpymisillä mitattuna Berliini on Manner-Euroopan toiseksi vilkkain turistikohde. Ennen pandemiaa Berliinissä vieraili vuosittain yli kymmenen miljoonaa turistia ja pandemiavuosinakin viitisen miljoonaa. Suuressa turistipyydyksessä ravintola voi pärjätä jopa huonolla ruoalla ja surkealla palvelulla. Aina tulee uusia asiakkaita. Tämä ilmiö näkyy myös Berliinissä. Liki joka kadunkulmasta saa ruokaa, mutta suinkaan kaikki paikat eivät ole kulinaarisia elämyksiä. Helmien löytäminen on työn takana. Olemmekin oppineet sukkuloimaan erilaisilla suositussivuilla ja poimimaan parhaat vinkit sieltä.
Kännykän karttaohjelmassa meillä on oma lista paikoille, joissa vielä haluamme käydä. Se lista on pitkä.
Vietnamislaisravintolan tunnistaa usein jo kaukaa lampuista. Tämä kuva on Bergmannstraßelta, josta on tullut suosittu ravintolakatu.
Lähteet:
Der Döner Kebab wird 50 Jahre alt: Eine Berliner Kreation. Frankfurter Allgemeine Zeitung 23.3.2022
Number of tourist arrivals in Berlin from 2017 to 2021. Statista.
https://www.statista.com/statistics/568463/tourism-arrivals-berlin-germany-by-origin/
Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit
- 43 havaintoa Berliinistä - 27.10.2022
- Oodi Berliinin puille - 13.07.2022
- Hajahuomioita saksalaisesta mediasta - 13.06.2022
- Kirjoja, tv-sarjoja ja elokuvia Berliini-nälkään - 21.03.2022
- Amerika liebt Berlin - 09.02.2022
- Berliini on litteä kuin pannukakku ja siksi siitä voisi tulla maailmanluokan pyöräilykaupunki - 13.01.2022
- Tauti on kamala mutta vielä kamalampaa on meihin pesiytynyt pelko - 13.12.2021
- 80-luku soitti ja halusi lankapuhelimensa takaisin - Saksan digitalisaation jälkeenjääneisyys yllättää ja naurattaa - 15.10.2021
