Harjoittelujaksoni lähestyessä loppuaan pääsin vielä osallistumaan IPI:n lehdistönvapausdelegaatioon Kreikkaan. Koronavirustilanteen vuoksi haastattelimme toimittajia, päätoimittajia, juristeja ja liittojen edustajia videopuheluiden välityksellä.

Budapest oli uskomattoman kaunis kaupunki vain parin tunnin junamatkan päästä Wienistä.

Kreikkalaisten toimittajien turvallisuus sekä mediayhtiöiden taloudellinen tilanne ja journalistinen riippumattomuus ovat vaakalaudalla, ja kuulimme toinen toistaan surkeampia tosielämän tarinoita haastattelemiltamme ihmisiltä.

Oli rentouttavaa päästä uimaan lämpimässä altaassa auringonpaisteessa, kun ulkona oli vain muutama aste lämmintä.

Keskustelimme esimerkiksi toimittaja Giorgos Karaivazin pojan kanssa. Hänen isänsä murha on edelleen selvittämättä, mikä ei valitettavasti yllätä, koska maailmanlaajuisesti vain yhdessä kymmenestä tapauksesta toimittajien tappajat saadaan kiinni ja tuomitaan asianmukaisesti. Karaivaz oli yksi 45 toimittajasta, jotka kuolivat ammattinsa vuoksi vuoden 2021 aikana.

Dürnsteinin kylä ja rauniolinna ovat upea päiväretkikohde Wienin lähellä.

Rankaisemattomuuden kulttuuri edesauttaa toimittajiin kohdistuvaa väkivaltaa, ja rohkaisee autoritaarisia valtioita ja rikollisia hiljentämään kriittisen journalismin ja vapaan tiedonvälityksen. Murhat eivät vahingoita ainoastaan toimittajia ja heidän työyhteisöjään ja perheitään, vaan myös laajemmin yhteiskuntaa ja lehdistönvapautta.

Saimme muutaman kerran kauniin lumipeitteen kaupunkiin.

Pegasus-vakoiluohjelma oli kuuma puheenaihe koko kesän ja syksyn, ja matkustimme kollegani kanssa Budapestiin aihetta käsittelevään konferenssiin. Paneelikeskustelussa pääsin kuulemaan ensikäden kokemuksia toimittaja Szabolcs Panyilta, joka oli yksi Unkarin hallinnon vakoilemista journalisteista.

Joulumarkkinat avattiin viimeisen viikonloppuni aikana.

Viimeisen artikkelini IPI:n harjoittelijana kirjoitin jo minulle tärkeäksi muodostuneesta Myanmarista ja maan urheista toimittajista. Oli haikeaa haastatella vielä kerran tuttua päätoimittajaa Soe Myintia, joka oli auttanut minua valtavasti Myanmariin liittyvissä asioissa ja jatkanut rohkeasti journalismin tekemistä oman henkensä ja vapautensa uhalla.

Myös kotitoimisto tuli tutuksi näiden kuuden kuukauden aikana.

Vietin paljon aikaa Wienin ystävieni kanssa, kokkasimme jouluruokaa yhdessä, vaelsimme tuhat vuotta vanhan linnan raunioille, kävimme vielä kerran ravintolassa ja joulumarkkinoilla lockdownin päätyttyä ja muistelimme lämmöllä mennyttä vuotta.

Pääsin vihdoin myös Belvederen palatsin taidenäyttelyyn.

Tuntui oudolta jättää taakseni tuttu toimisto, mielekäs työ, ihanat työkaverit, uudet ystäväni ja tämä uskomattoman kaunis kaupunki, josta oli tullut minulle yksi monista rakkaista kodeistani.

Viimeisen iltani Wienissä kruunasi kauniin kuutamon lisäksi tanssitunti ystäväni kanssa.

Olen todella onnellinen voidessani kertoa, että muutan kesäkuussa takaisin Wieniin ja jatkan työtäni IPI:llä maailman lehdistönvapauden puolesta.

Ennen pakkausrumban aloittamista kävin nauttimassa aamiaisen lempikahvilassani.

Olen erittäin kiitollinen ja tyytyväinen siitä, mitä kaikkea mielenkiintoista ja ihanaa tämä puolen vuoden harjoittelu toi elämään. Nyt nautin Suomen talvesta, työskentelen monimediatoimittajan Kainuun Sanomissa ja vietän aikaa läheisteni kanssa. Odotan jo innolla mitä kaikkea jännittävää tuleva vuosi tuo tullessaan.

Kiitos Wien, nähdään pian uudestaan!

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Helsingin Sanomien toimittajien syytteet kova isku Suomen maineelle lehdistönvapauden edelläkävijänä - 19.11.2021
• IPI:n maailmankongressiin osallistuminen oli unohtumaton kokemus - 19.10.2021
• Huononeva lehdistönvapauden tila enteilee usein suuria tapahtumia - 06.09.2021
• Ensikosketukseni lehdistönvapaustyöhön ja kesäiseen Wieniin - 17.08.2021