Helsingin Sanomien toimittajien syytteet kova isku Suomen maineelle lehdistönvapauden edelläkävijänä
Ronja Koskinen
Lokakuu oli erityisen kiireistä aikaa sekä töissä että henkilökohtaisessa elämässä. Ensimmäinen viikko kului IPI:n lehdistönvapausdelegaation mukana vuotuisella Turkin missiomatkalla. Oli mielenkiintoista ja äärettömän opettavaista päästä paikan päälle kuuntelemaan ja keskustelemaan Turkin lehdistönvapauden tilasta paikallisten journalistien, päätoimittajien, aktivistien ja poliitikkojen sekä kansainvälisten toimijoiden kanssa.
Tällä hetkellä 37 journalistia on vangittuna Turkissa, ja vuodesta 2016 alkaen yhteensä 170 toimitusta on pakotettu lopettamaan toimintansa. IPI:n #FreeTurkeyJournalists-projektin tarkoitus on tarkkailla, edistää ja puolustaa lehdistönvapautta Turkissa, joka on yksi maailman eniten toimittajia vangitseva valtio maailmassa.
Turkkilaisten journalistien ja päätoimittajien kanssa käydyistä keskusteluista paistoi selvä turhautuminen kansainvälisen yhteisön, erityisesti EU:n, toimettomuuteen Turkin järkyttävän huonon lehdistönvapaustilanteen ja ihmisoikeusrikkomusten suhteen. Erittäin huolestuttavaa on se, että Turkin hallinto perustelee sortavia medialakejaan esimerkiksi Saksassa käytössä olevalla sosiaalisen median lainsäädännöllä. Jos EU ja sen jäsenmaat eivät onnistu estämään Puolassa tekeillä olevaa uutta median ulkomaisen rahoituksen lakimuutosta, seuraukset lehdistönvapaudelle Turkissa ja maailman muissa autoritaarisissa valtioissa tulevat olemaan vakavat.
Lokakuun 29. päivä heräsin uutiseen siitä, että syyttäjä oli päättänyt nostaa syytteet turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä kolmea Helsingin Sanomien toimittajaa vastaan. Päätös oli valtava isku Suomen lehdistönvapaudelle ja vaikuttaa varmasti Suomen maineeseen lehdistön- ja sananvapauden edelläkävijänä. Tällä hetkellä vapaa media on vaarassa ympäri maailmaa, ja Suomen päätös pyrkiä rankaisemaan työtään tekeviä tutkivia toimittajia on erittäin huolestuttava.
Valitettavasti monet autoritaariset valtiot ottavat varmasti mallia Suomen toimista Helsingin Sanomien työntekijöitä vastaan, ja päätöksellä tulee olemaan kauaskantoisia vaikutuksia myös Suomen rajojen ulkopuolella. Lehdistönvapauden rajoittaminen kansallisen turvallisuuden varjolla on vaarallinen suunta, joka globaalilla kentällä kiihdyttää sananvapauden kriisiä.
Vaikka Helsingin Sanomien tapaus on ollut järkyttävä, se on ollut myös hyvä herätys itselleni. Edes Suomessa ei ole varaa tuudittautua uskoon siitä, että lehdistönvapaus on pysyvä tila, jonka eteen ei tarvitse tehdä töitä jatkuvasti. Oli myös mielenkiintoista päästä seuraamaan tapahtumia reaaliajassa ja osallistua nopeatempoiseen uutistyöhön. Viestikoekeskuksen tapaus, Puolustusvoimat instituutiona sekä suomalaisten suhtautuminen aiheeseen ovat minulle tuttuja, joten koin olevani aidosti hyödyksi selvitellessämme tilannetta IPI:n toimistolla.
Menneeseen kuukauteen mahtui myös toivoa herättäviä uutisia: keskellä Turkin missiota iloitsimme Maria Ressan ja Dmitry Muratovin Nobel-palkinnosta. Ressa on myös IPI:n hallituksen jäsen, ja molemmat toimittajat ovat tehneet valtavasti töitä lehdistön- ja sananvapauden puolesta. Henkilökohtaisesti olin hyvin onnellinen kuullessani, että kirjoittamani kannanotolla oli vaikutusta siihen, että Etelä-Korean hallitus hylkäsi kiistellyn medialain muutoksen, joka olisi uhannut maan lehdistönvapautta.
Syksy Itävallassa on ollut lämmin ja aurinkoinen, ja ruskan värit ovat olleet uskomattoman kauniit. Sain ensimmäistä kertaa läheisiäni kylään, kun ystäväni ja perheeni vierailivat Wienissä. Oli hienoa päästä jakamaan uuden kotikaupunkini kahviloita, nähtävyyksiä ja tunnelmaa minulle tärkeiden ihmisten kanssa. Erityisesti Wienin viinitilojen sadonkorjuu oli unohtumaton kokemus, ja Hallstattin kaunis kylä sekä sitä ympäröivät vuoret ja järvet lunastivat kaikki odotukseni. Raikas syysilma, Schönbrunnin puiston värikkäät lehdet, kodikkaat kahvilat ja herkullinen kurpitsakeitto ovat olleet lempiasioitani syksyisessä Wienissä.