Siinä missä suomalaiset naiset aloittavat keskustelun naisten oikeuksista muistuttamalla, että ”en ole feministi, mutta…”, amerikkalainen muistuttaa keskustelun aluksi, että hän ei ole sosialisti, vaikka onkin huolissaan peruskoulutuksesta tai asuntovelallisten kriisistä.

Yhdysvaltalaisten suhtautuminen julkiseen rahaan kuvaa perustavanlaatuista eroa Euroopan ja Amerikan välillä. Euroopassa yleisesti ottaen julkisia varoja pidetään kansalaisten verorahoista kerättynä yhteisenä omaisuutena. Yhdysvalloissa valtion kassa on parhaillaan vallassa olevan puolueen värinen. Raha ei ainakaan ole läpinäkyvää, pikemminkin likaista – tai sitten pelottava enne orastavasta kommunismista.

Tämä kaava istuu myös kiistaan niin sanotun julkisen radio- ja tv-toiminnan rahoituksesta Yhdysvalloissa. Kongressin 430 miljoonan dollarin avustus yleishyödylliselle radio- ja tv- toiminnalle on leikkausuhan alla. Tämä potti rahoittaisi 1300 televisio- ja radioaseman toimintaa tänä vuonna. Kun voittoa tuottamaton, mutta radio-ohjelmia tuottava National Public Radio perustettiin 1970-luvulla, valtio maksoi suuren osan sen kuluista. Nyt kongressin määräraha kattaa kymmenesosan NPR:n budjetista.

NPR ja sen ohjelmia ostavat paikalliset yleishyödylliset radioasemat pysyvät aalloilla yliopistojen, yritysten ja yksityisten hyväntekijöiden ansiosta. Paikallisradiot maksavat NPR:lle jäsenmaksua. Kongressidollarien leikkausuhan takia juontajat vetoavat nyt radio-ohjelmissaan huolestuneella äänellä mesenaatteja kirjoittamaan lisää shekkejä, jotta laadukkaan ja puolueettoman radiotoiminnan ei tarvitse olla poliitikkojen oikkujen varassa. Ja lahjoituspyynnön perään yleishyödyllisen kanavan juontaja lukee mainoksen paikallisesta pizzeriasta.

Erään NPR:n paikallisen aseman uutispäällikkö kävi kertomassa kurssimme opiskelijoille radioaseman tilanteesta. Hän ei nähnyt rahan hankkimista yrityksiltä sisällöllisesti sitouttavana. Kaupallinen raha ei voisi vaikuttaa kanavan riippumattomuuteen, koska radioasema on voittoa tuottamaton organisaatio ja yritysten lahjoittama raha ei ole mainosrahaa vaan niin sanottu ”merkintäsitoumus”. Se tarkoittaa sitä, että juontaja lukee ohjelmavirrassa lahjoittajayrityksen mainoksen, jota ei virallisesti kutsuta mainokseksi, koska siinä ei saa muun muassa kertoa tuotteen hintaa.

Hän toivoi oman asemansa pääsevän irti valtion rahoituksesta kokonaan. Todellinen kansan radio kerää rahoituksensa suoraan kuuntelijoilta, jotka arvostavat kanavaa – tai haluavat vähentää veroprosenttiaan lahjoituksilla.

Yhdysvallat on suuri maa ja vauraisiin lahjoittajiin voinee luottaa. Yksittäisellä radioasemalla on satoja tuhansia kuuntelijoita. Mutta kun kuuntelen aamuruuhkassa, kuinka kuuntelijoita anotaan liittymään jäseniksi ja maksamaan kuukausittaista avustusta, jotta laadukas uutistoiminta jatkuisi, selkäpiitäni karmii. Miten kauan riittää hyväntekijöitä pitämään uutistoimitus kuosissa – varsinkin, kun hyväntekijät tuntuvat rahoittavan Yhdysvalloissa hyvinkin monia yleishyödyllisiä tehtäviä, joten kilpailu mesenaattien dollareista on kova.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Sairaalakierros Kaliforniassa - 05.05.2011
• IPad-journalismin jäljillä - 01.12.2010
• Hei, me blogataan! - 27.10.2010
• Journalismia Los Angelesissa - 31.08.2010