Tytär tuli päiväkodista Saksan lippu poskeen maalattuna. Hetken se hämmensi, sitten se huvitti. Illan saksa-peliin toinenkin tytär sai saksan lipun poskeen. Tosin vajavaisena, sillä keltaista kasvoväriä ei kotoa löytynyt.

Jalkapallon MM-kisat ilmestyivät Berliinin katukuvaan hiljalleen kevään mittaan. Ensimmäisenä puna-musta-keltainen krääsä ilmestyi lähitienoon halpis-aasiakauppoihin. Niistä liput, logot ja huivit vähitellen valuivat kauppojen näyteikkunoihin, ravintoloiden ikkunoihin ja talojen parvekkeille. Kesäkuun alussa ravintolat nostivat jättiscreenit paikoilleen ja kyltit ulos: meillä voit katsoa kisat!
Lähikorttelin italialainen ilmoitti ottavansa varauksia parhaille paikoille. Nekin ravintolat, kuten eteläintialainen tamiliravintola, jotka aluksi yrittivät pärjätä ilman kisakatsomoa, luopuivat moisesta hulluudesta parin päivän jälkeen. Lopulta minibanderollit ja –liput hulmusivat autojen ikkunoissa.

Saksassa kun ollaan kansallisliput ja -tunnukset eivät ole mikään yhdentekevä seikka. Saksan lippu ja isänmaan puolesta liputtaminen pääsivät pannasta vuosikymmenten tauon jälkeen vasta jalkapallon vuoden 2006 MM-kisoissa. Kisat järjestettiin Saksassa, ja Saksa riehaantui puna-musta-keltaiseen huumaan. Poliitikot näyttivät vihreää valoa tälle uudelle, positiiviselle ja vaarattomalle isänmaallisuudelle. Saksasta oli viimein tulossa normaali ja kompleksiton valtio, jossa lipun näyttämistä ei välittömästi tulkittu merkiksi nousevasta nationalismista.
Sen jälkeen Saksa on kahden vuoden välein säännöllisesti kaivanut puna-kelta-mustat esiin, ja lipuista on tullut osa normaali osa kisahuumaa. Ihan niin kuin missä tahansa maassa. Paitsi ettei Saksa ole mikä tahansa maa, koska jalkapallo on Saksassa järjettömän suosittua ja koska viime vuosisadan tapahtumat eivät jätä Saksaa rauhaan.

Pian vuoden 2006 kisojen jälkeen julkaistiin tutkimus, jossa varoiteltiin lankeamasta uuden isänmaallisuuden pauloihin. Bielefeldin yliopiston tutkijan Wilhelm Heitmeyerin mukaan uusi ”suvaitseva isänmaallisuus” oli vaarallista puppua ja aivopesua. Heitmeyerin johtaman instituutin tekemän selvityksen mukaan muukalaisvihamielisyys kasvoi kisojen jälkeen. ”Oletus siitä, että kyseessä olisi uusi, avoin ja suvaitsevainen samaistumisen tapa omaan maahan, ei saa vahvistusta”, Heitmeyer sanoi tuolloin Süddeutsche Zeitungin mukaan.

Näissä kisoissa nationalismin uhkaa ei ole juuri heiluteltu. Vihreään puolueen nuorisojärjestö tosin ilmaisi huolensa kansallisten symbolien ”normalisoitumisesta”, mutta se myönsi, ettei lipun pitäminen vielä tee ihmisestä natsia. Keskustelu asiasta alkoi vasta, kun Saksa-Ghana-ottelussa natsitunnuksia muistuttavia merkkejä rintaansa ja selkäänsä piirtänyt mies juoksi kentälle kesken ottelun ja sosiaalisessa mediassa alkoi kiertää kuva samaisesta ottelusta. Katsomosta napatussa kuvassa saksalaiseksi epäillyt miehet olivat maalanneet kasvonsa mustiksi ja kirjoittaneet vastustajan, Ghanan, nimen t-paitoihinsa. Samaan aikaan Twitterissä vielä levisi saksankielisiä rasisteja viestejä, joissa muun muassa toivottiin, että ”pari pelaajaa voisi vaikka kuolla aidsiin pelikentälle”.

Kentälle juossut mies paljastui brasilialaislehtien mukaan puolalaiseksi (ei saksalaiseksi kuten aluksi jotkut kirjoittivat) mieheksi, ja hän tiettävästi haki huomiota rahoittaakseen kotimatkansa kisoista. Twitterissä rasistisen viestin kirjoittanut nainen sai raivokkaita kommentteja ja jopa tappouhkauksia, joiden jälkeen hän pyysi ”ajattelematonta” viestiään anteeksi. Fifa ilmoitti, että sillä on nollatoleranssi syrjinnän suhteen ja aloitti selvityksen sosiaalisessa mediassa vimmatusti kiertävistä valokuvista, joissa mustanaamaiset kisaturistit poseeraavat leveästi hymyillen.

Saksassa mustanaamoista ei noussut suurta kohua. Tagesspiegelin mukaan saksalaisten lempipuuhaa on maalata kasvot mustiksi, ja sitten keksiä selityksiä, miksi se missään nimessä ei ole rasistista. Esittihän Tom Hankskin homoa, oli Tagesspiegelin mukaan edellisen vastaavan kohun yksi puolustus. Vähintään yhtä vaikeaa on monien hollantilaisten ymmärtää, miksi ulkomaalaiset pitävät rasistisena perinnettä, jossa sikäläisen joulupukin Pyhän Nikolauksen apuria esittää mustanaamainen Zwarte Piet. Ghana-ottelun kaverusten omia kommentteja tempauksesta ei ole kuultu, mutta se ei estänyt Tagesspiegelin toimittajaa kirjoittamasta, että mitä todennäköisimmin kyseessä ei ollut rasistinen ilmaus. ”Valitettavasti muutamat ei-saksalaiset eivät tätä vain ymmärtäneet”, kuului jatko.

Kasvojen mustaksi maalaamisen rasistisuutta tai ei-rasistisuutta pohtinut BBC muistutti, että Saksassa harva se lapsi maalaa kasvonsa mustaksi suositussa karnevaalijuhlassa, eikä siitä metelöidä sen kummemmin. Liittokansleri Angela Merkelkin on useasti kuvattu mustaksi itsensä töhrineen lapsen vieressä.
”Saksalaisten mielestä se on hassua”, sanoi saksalais-ghanalainen elokuvaohjaaja Mo Asumang BBC:lle.

Ehkä on jo aika ilman syyllisyyttä nauttia laadukkaastajalkapallosta ja Saksan mahdollisesta menestyksestä. Eilenpäiväkodista tuli kotiin tuomisiksi vessapaperirullasta askarreltu ja Saksan väreihin puettu jalkapalloilija. Sen rintaan oli maalattu numero yksi. Kuka tietää.oDie Zeit kysyi mielipidettä fanikulttuuria tutkineelta Gunter A. Pilziltä. Tämä ei nähnyt Ghana-ottelussa nousseita purkauksia vielä minään vaarallisena suuntauksena, vaikka jokainen niistä oli liikaa. Samalla Pilz varoitti jättämästä loukkaavia ilmauksia sikseen. “Meidän täytyy olla tarkkaavaisia ja miettiä, miten ihastuksemme jalkapalloon ja Saksan maajoukkoueeseen ei loisi näyttämöä nationalisimille tai rasismille.” Tutkijan mukaan “bile-isänmaallisuus” (Party-Patriotismus) ei ole itsessään vaarallista, mutta se voidaan välineistää muihin tarkoituksiin.

Toki jalkapallofanien keskuudessa on paljon fanaatikoita. On niitä Suomessakin, Espanjasta ja Britanniasta puhumattakaan. On myös selvää, että iso enemmistö faneista ei tue kiihkoilua. Kun Saksan lippuja näyttävimmin autoissaan tuulettavat Saksan-turkkilaiset, on vaikea pitää ilmiötä kovin vaarallisena.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Äiti tulee nyt tänne! - 08.05.2014
• Berliini – intellektuellien Mallorca - 11.04.2014
• Tiedotustilaisuus Saksan malliin - 13.03.2014
• Stalinin kylpyhuone - 06.02.2014
• Stasin vankilassa - 12.12.2013
• Kollegiaalista vertaistukea Berliinissä - 08.11.2013