Gentrifikaatio jyllää Saksan pääkaupungissa. Asuntojen hinnat ovat nousseet kymmenessä vuodessa yli sata prosenttia. Onko köyhästä ja seksikkäästä kaupungista tulossa rikas ja kolkko?

Entinen vallattu talo Friedrichshainissa, osoitteessa Liebigstraße 34, on nykyään tyhjillään. Rakennus oli kolmekymmentä vuotta anarkofeministien hallussa, kunnes poliisi hääti asukkaat vuonna 2020.

Vuonna 2003 Berliinin silloinen kaupunginjohtaja Klaus Wowereit loi puolivahingossa kaupungille tarttuvan sloganin. Hän kuvaili Berliiniä saksalaisen Focus Money -lehden haastattelussa sanoilla ”arm aber sexy” eli köyhä mutta seksikäs.

Sanaparia on sittemmin käytetty monissa yhteyksissä korostamaan Berliinin erityisyyttä muuhun Saksaan verrattuna.

Tällä lukukaudella olen osallistunut yliopistossa kurssille, joka on nimetty kyseisen lausahduksen mukaan. Kurssilla syvennytään siihen, miten ja miksi Berliinistä on tullut vapaampi, epäsovinnaisempi ja rosoisempi kuin Saksan muut kaupungit.

Ilmeisin syy löytyy lähihistoriasta. Muurin murtumisen jälkeen entisen Itä-Berliinin tyhjilleen jääneet talot ja teollisuusrakennukset houkuttelivat paikalle nuorta, luovaa väkeä, joka muokkasi hylätyistä tiloista muun muassa vapaita kulttuurikeskuksia, gallerioita ja klubeja. Tyhjää tilaa oli paljon, joten vuokrat pysyivät pitkään edullisina.

Friedrichshainin kaupunginosassa vallattujen talojen toiminta saa tukea alueen asukkailta. ”Näpit irti naapuristamme”, lukee seinäplakaatissa.

Berliini oli kuitenkin vetänyt puoleensa boheemia taideväkeä jo ennen tätä. Toisen maailmansodan jälkeen Länsi-Berliini oli demilitarisoitu vapaakaupunki, jonka asukkailla ei ollut asevelvollisuutta. Tämä houkutteli Berliiniin kaikkialta Saksasta nuoria miehiä, jotka olivat kiinnostuneempia esimerkiksi opiskelusta tai taiteesta kuin armeijaan menosta.

Weimarin tasavallan eli vuosien 1919 ja 1933 välisenä aikana Berliini oli paitsi köyhä ja rähjäinen, myös villin yöelämän ja rohkean, kokeilevan taiteen keskus. Tämän ajanjakson loppuvuosia kuvaa Volker Kutscherin kirjoihin perustuva, Suomessakin suosittu Babylon Berlin -tv-sarja.

Berliinin juuret vaihtoehtoväkeä houkuttavana kulttuurikaupunkina ulottuvat siis pitkälle. On silti selvää, että kulttuuriala ja yöelämä ovat päässeet kukoistamaan Berliinissä tähän päivään saakka osittain juuri kaupungin matalan vuokratason vuoksi.

Useimmissa maissa pääkaupunki on maan taloudellinen moottori ja rikkain alue. Berliini on poikkeus. Se on ainoa eurooppalainen pääkaupunki, jonka asukkaiden keskimääräinen ansiotaso on maan keskiarvoa alempi.

Taiteen peittämä rakennus Friedrichshainin Kreutzigerstraßella on entinen vallattu talo, jossa on nykyään lailliset asukkaat. Taloyhteisö pyörittää rakennuksessa muun muassa elokuvateatteria, baaria ja yhteisökeittiötä.

Mutta Berliini kasvaa ja sen talous kohenee. Viime vuosina vuokrat ja asuntojen hinnat ovat kääntyneet räjähdysmäiseen nousuun. Syy on selvä: kaupunkiin muuttaa vuosittain yli 40 000 uutta asukasta eikä rakentaminen ole pysynyt kiihtyvän väestönkasvun perässä. Korona-aika on tosin hieman hidastanut kehitystä. Pandemiavuonna 2020 kaupungin muuttoliike kääntyi negatiiviseksi ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen.

Prenzlauer Bergin kaupunginosa, jossa asun perheeni kanssa, on gentrifikaation eli keskiluokkaistumisen räikein esimerkki. Paikallinen pariskunta osti naapurustostamme 2000-luvun alussa sataneliöisen asunnon 35 000 eurolla. Tänä vuonna he myivät sen 800 000 eurolla.

Enää Prenzlauer Bergistä on turha etsiä halpoja opiskelijakämppiä tai laittomia reivejä. Nyt kadut ja puistot ovat täynnä lastenvaunuja työnteleviä pariskuntia. Talojen kivijaloissa on viihtyisiä ravintoloita ja kahviloita, start up -yritysten toimistoja, joogastudioita ja second hand -liikkeitä, joissa keskiluokkaiset, keski-ikäistyvät kaupunkilaiset ostelevat useiden satojen eurojen takkeja ja vintagelaukkuja.

Koska Prenzlauer Berg keskiluokkaistui jo parikymmentä vuotta sitten, alueen asukkaat ovat hyväksyneet kehityksen. He kutsuvat kotikulmiaan leikillisesti ”Parentslauerbergiksi” lapsiperheiden suuren määrän vuoksi.

Juliste talon seinässä mainostaa mielenosoitusta keskiluokkaistumista vastaan.

Sen sijaan esimerkiksi Friedrichshainin, Kreuzbergin ja Neuköllnin kaupunginosat kamppailevat tällä hetkellä tosissaan gentrifikaatiokehityksen keskellä. Taistelu kaupunkitilasta on yltynyt ajoittain jopa väkivaltaiseksi, kun vallatuissa taloissa asuvat vasemmistoaktivistit ovat ottaneet yhteen poliisin kanssa.

Moni pelkää Berliinin muuttuvan pian liian kalliiksi pienituloisille. Jos rikkaat teknologiayritykset valtaavat kiinteistöt ja alakulttuurien kokoontumispaikat ajetaan pois, kaupunki menettää väistämättä osan erityislaadustaan.

”15 vuotta Klaus Wowereitin Köyhä mutta seksikäs -lausahduksen jälkeen Berliinistä on tullut rikas mutta kolkko”, kirjoitti Die Tageszeitung-lehti vuonna 2018.

Lehti nimeää gentrifikaatiokehityksen varoittavina esimerkkeinä Lontoon ja San Franciscon, joissa keskeisten alueiden elinkustannukset ovat jo kohonneet pienituloisten saavuttamattomiin. Niihin verrattuna Berliini on edelleen edullinen – mutta kuinka kauan?

Moni pelkää, että kaupunki muuttuu tylsäksi, jos omaehtoinen kaupunkikulttuuri ajetaan yhä kauemmas keskustasta.

”Köyhä mutta seksikäs” on vahva brändi. Kaupungin kulttuuritarjonta ja yöelämä tunnetaan kaikkialla maailmassa. Noin kolmannes Berliiniin tulevista turisteista matkustaa tänne nimenomaan yöelämän takia.

Berliinin teknoklubit eivät ole vain nuorten bilepaikkoja vaan arvostettuja kulttuurilaitoksia ja erottamaton osa kaupungin kulttuurihistoriaa. Joulukuun alussa joukko berliiniläisiä tiskijukkia ilmoitti hakevansa berliiniläistä teknomusiikkia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Aineettomaksi perinnöksi hyväksymisen myötä klubit saisivat yhä enemmän suojelua kaupunkisuunnittelussa.

Berliini tiedostaa rosoisen brändinsä voiman. Kaupunki onkin yrittänyt hidastaa gentrifikaatiokehitystä erilaisin toimin. Se on esimerkiksi rajoittanut asuntojen lyhytaikaista vuokrausta turisteille ja nimennyt kortteleita suoja-alueiksi, joissa liian kalliit remontit tai vuokra-asuntojen muuttaminen omistusasunnoiksi on kielletty.

Tänä vuonna Berliinissä kokeiltiin vuokrakattoa, minkä seurauksena yli puolen miljoonan kaupunkilaisen vuokrat laskivat. Kokeilu kuitenkin kaatui perustuslakituomioistuimessa, ja asukkaat joutuivat maksamaan vuokra-alennukset vuokranantajille takautuvasti.

Vuokrien sääntelyssä piilee ristiriita, sillä juuri halvat vuokrat houkuttelevat kaupunkiin yhä lisää kansainvälisiä yrityksiä ja näiden hyvätuloisia työntekijöitä, jotka vuokraavat asuntoja ja liiketiloja paikallisten nenän edestä.

Vapaa ja rosoinen ilmapiiri kiehtoo myös turisteja, jotka väistämättä nostavat kaupungin yleistä hintatasoa.

Kamppailu Berliinin kaupunkitilasta tiivistyy kysymykseen, voivatko alakulttuurit ja keskiluokkaisuus elää rinta rinnan. Voiko keskiluokkaisuus olla koskaan seksikästä?

Lähteet:

Berlin-Brandenburg office of statistics, 2021 – information for 2020: https://www.businesslocationcenter.de/en/business-location/berlin-at-a-glance/demographic-data/

Helsingin Sanomat 12/2021 Dj:t haluavat berliiniläisen teknon aineettomaksi kulttuuriperinnöksi: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-20000084541 06.html

Der Spiegel 11/2021 Partys, Drogen, sündige Shows – so wild feierte Berlin vor hundert Jahren https://www.spiegel.de/geschichte/geschichte-podcast-partys-drogen-suendige-shows-berlins-nachtleben-um-1920-a-2795a726-79d0-4382-8f0c-3025df50b6e1

Der Tagesspiegel 4/202  Vermieter droht mit Kündigung – weil Bewohner Mietendeckel genutzt hatten: https://www.tagesspiegel.de/berlin/zu-frueh-gefreut-vermieter-droht-mit-kuendigung-weil-bewohner-mietendeckel-genutzt-hatten/27107862.html

Yle Uutiset 11/2019 Taistelu Berliinistä – kotikadulla lentävät kivet ja päiväkoti on pakkomuuton edessä https://yle.fi/uutiset/3-11063872

The New Yorker 7/2019 The Causes and Consequences of Berlin’s Rapid Gentrification: https://www.newyorker.com/news/dispatch/the-causes-and-consequences-of-berlins-rapid-gentrification

Die Tageszeitung 11/2018 Und heute? Reich, aber öde! https://taz.de/15-Jahre-Arm-aber-sexy-Spruch/!5546816/

Yle Uutiset 8/2018 Valokuvataiteilija Susanna Kirschnickin vuokra nousi 300 prosenttia – Berliini keskiluokkaistuu vauhdilla, ja se ”tylsistyttää kaupungin”: https://yle.fi/uutiset/3-10341350

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Auf Wiedersehen, Berlin! Mitä stipendivuodesta jäi käteen? - 12.08.2022
• Vanhempi mies asiantuntijana on Saksassa yhä normi, jota ei kyseenalaisteta – ja stipendiohjelmamme luentosarja on tästä räikeä esimerkki - 11.05.2022
• Sodan mielettömyys ei pääse unohtumaan Berliinissä hetkeksikään - 03.03.2022
• Berliini on ihana paikka lapsiperheelle, vaikka leikkipuistossa taistellaankin keinuvuoroista - 31.01.2022
• Elämä palasi Berliiniin – kaupungissa aistii kuitenkin vielä tiukkojen koronarajoitusten aiheuttaman trauman - 01.11.2021