Kriisin varjolla kohti autokratiaa

01.04.2020
In: Wien
Avatar photo

Ilmo Ilkka

Ilmo Ilkka työskentelee syksyllä 2020 harjoittelijana Kansainvälisessä lehdistöinstituutissa (IPI) Itävallassa.

Kuten niin monet muutkin maat, myös Itävalta on ottanut järeät aseet käyttöön viruksen leviämisen hillitsemiseksi. Kaikki muut kaupat ja liikkeet paitsi ruokakaupat, apteekit ja tupakkakaupat ovat suljettuina. Julkiset tapahtumat on peruttu, joukkoliikenteen vuorovälejä on harvennettu ja ihmisiä on ohjeistettu pysymään kotona mahdollisimman paljon.

Vielä maaliskuun alussa Wienin Stephansplatzilla osoitettiin mieltä Tiibetin puolesta. Nyt mielenosoitukset, kuten muutkin julkiset tapahtumat, ovat pannassa.

Vaikka rajoitukset ovatkin voimakkaita ja vaikuttavat ihmisten oikeuksiin perustavanlaatuisesti, eivät Sebastian Kurzin johtaman hallituksen asettamat toimet ole kuitenkaan suhteettomia. Toisin on monessa muussa maassa. Globaali pandemia on antanut monelle autoritääriselle johtajalle ja sananvapautta vastustavalle taholle oivan tekosyyn hyökätä vapauksia vastaan. Loppujen lopuksi, kuka haluaisi vastustaa keinoja, joilla hillitään viruksen leviämistä? Ja jos siinä sivussa vangitaan, pahoinpidellään ja uhkaillaan toimittajia ja muita media-alan ammattilaisia, onko sillä loppujen lopuksi mitään suurempaa väliä?

International Press Institute on koonnut yhteen eri maissa tapahtuneita hyökkäyksiä sananvapautta, toimittajia ja mediaa vastaan. Ensimmäinen hyökkäys tapahtui 5. helmikuuta Malesiassa ja hyökkäysten määrä on kasvanut siitä saakka. Hyökkäysten määrä on kirjoitushetkellä yli 40, eikä se näytä hidastumisen merkkejä. Pandemian aiheuttamat epävarmuuden ja pelon tunteet ovat osa sen luomaa kokonaisvaltaista kriisiä, mikä mahdollistaa sellaisten toimien läpiviemisen, jotka normaalissa tilanteessa eivät menisi monessakaan maassa läpi. Naomi Klein käsitteli tätä samaa ilmiötä kirjassaan Tuhokapitalismin Nousu (2007) talous- ja sosiopoliittisesta näkökulmasta, mutta samat toimintaperiaatteet ovat havaittavissa nykyisessä kriisissä sananvapauden tiimoilta tarkasteltuna.

Lyhykäisyydessään Kleinin argumentti on, että yhteiskuntarauhaa ja sosiaalisten yksiköiden koherenssia sekä selviytymistä uhkaavat äkilliset ja suuret kriisit mahdollistavat perustavanlaatuisten sosio-ekonomisten päätösten tekemisen, joihin ei normaaleissa oloissa olisi poliittista tahtoa tai mahdollisuutta. Erityisesti valeuutisten torjumiseen kohdistetut toimet, jotka sinällään ovat toivottuja periaatteen tasolla, ovat olleet taivaanlahja tietyille hallitsijoille ja hallinnoille, jotka hakevat keinoja ja oikeutuksia rajata vapaata tiedonvälitystä. Niiden nimissä muun muassa Thaimaa, Filippiinit, Bosnia ja Venäjä ovat ottaneet tai saaneet käyttöönsä valeuutisten torjuntaan tarkoitettuja keinoja, jotka kuitenkin kohdistunevat vapaata ja kriittistä mediaa vastaan.

Monet Wienin kirkoista ovat auki rukoilijoita varten, mutta muuten ne pidetään kiinni pandemian keskellä.

Kenties suurin ja huolestuttavin poliittinen uutinen kantautui kuitenkin maaliskuun lopussa Unkarista. Maan pääministeri Viktor Orbán käytti pandemiaa tekosyynä ja nostatti itsensä mana de facto diktaattoriksi. Diktatuurin syntyminen EU:n sisällä on jo itsessään äärimmäisen huolestuttavaa ja puistattavaa, mutta vapaan median näkökulmasta tilanne on erittäin pelottava. Orbánin hallinto saa nimittäin lähettää heppoisin perustein ihmisiä vuosiksi vankilaan valheellisen tiedon levittämisestä.  Ulkoiseen äkilliseen uhkaan vetoaminen ei ehkä sinällään ollut yksin vastuussa Unkarin uuden diktatuurin syntymisessä, mutta kriisi ainakin kiihdytti aikataulua, jolla maan kansalaisten ja median perusvapauksiin kajottiin äärimmäisen rajulla kädellä.

Unkarin kohtalo on hyvä pitää mielessä myös muissa EU- ja länsimaissa, joissa usko ja luotto parlamentaariseen demokratiaan ja ihmisten perusvapauksiin on suuri. Äkillisten kriisien tuomat epätietoisuuden ja pelon ilmapiirit sekä ihmisten keskinäisen kyräilyn lisääntyminen voivat raivata polkuja huomaamatta kohti poikkeuksellista vallan keskittymistä turvallisuuden lisäämisen nimissä. Tämän tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi median on voitava vapaasti tarkastella ja kritisoida päättäjien ja muiden auktoriteettien tekemiä päätöksiä ja toimia. Lisäksi tiedon vapaa saatavuus ja kulkeminen on taattava. Turvallisuus ei saa painaa kosmisessa vaakakupissa enemmän kuin vapaus.

Pandemian pelossa viranomaiset ovat sulkeneet muun muassa kaupungin kuuluisat museot, galleriat ja oopperan.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

Leave a Comment