Kuinkas sitten kävikään
JanneSundqvist
Aina kaikki ei käy niin kuin haluaisi. Ensimmäisen stipendiblogini täältä Berliinistä piti käsitellä alun askeleita Freie Universitätin stipendiohjelmassa. Suunnittelin sitä kun katselin lentokoneen ikkunasta Saksojen yhdistymisen vuosipäivää juhlivan kaupungin valoja.
Mieli oli täynnä hyviä aiheita niin Berliinin historiasta, nykyajasta ja tulevaisuudesta, kuin Saksasta ja saksalaisesta (kulttuuri)journalismista.
Vaan kuinkas sitten kävikään. Näiden aiheiden ja kulttuuriin tutustumisen sijaan vietinkin ensimmäiset kaksi kuukautta lähes kokonaan sairastelemalla. Teatterin tai kuppiloiden sijaan vietin aikaani sairaalassa ja tutustumalla paikallisiin lääkärissä käymisen tapoihin.
Sairauksieni ja saamieni lääkitysten litanja oli tällaiselle perusterveelle nuorelle kuin kansanrunon opettelemista ulkomuistista: ruoasta tuli kampylobakteeri, kampylobakteerista suolitulehdus, suolitulehduksesta nivelsäryt. Nuo säryt ja kipulääkkeet pitivät huolen siitä, ettei opiskelusta eikä tutkimuksen tekemisestä tullut mitään yli kuuteen viikkoon.
Maatessa ja voivotellessa ei voinut kuin muistella, kuinka joskus lapsena toivoi olevansa kipeä, ettei tarvitsisi mennä kouluun. Aikuisetkin haaveilevat sellaisesta joskus, kun työt painavat ja väsyttää – vaikka harvan sitä myöntääkään. Mutta miksi juuri nyt, kun on uusi kaupunki koluttavana, uudet ystävät joihin tutustua ja uusi työprojekti, johon teki niin kovasti mieli tarttua?
No, aina ei kaikki käy niin kuin haluaisi. Maito ei onneksi muuttunut piimäksi sairastelun aikana, enkä minäkään tuona aikana happamoitunut. Päin vastoin, nyt kun sairasloman päättymisestä on kulunut viikko ja kaikenlaiset kivut ovat kadonneet, tekee mieli kirjoittaa, opiskella ja työskennellä enemmän kuin koskaan!
Ai niin, siitä sairaalakulttuurista. Saksalaiset ovat maineensa veroisia. Prenzlauer Bergin aluesairaalassa sain joka aterialla oikeata voita leivän päälle. Ja vuodeosastolla viettämäni viikon aikana tarjottiin lounaaksi bratwurstia! Jos ei hyvin syömällä parane niin miten sitten?
Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit
- Äpit, pädit ja lehdistön (t)uho - 12.08.2011
- Köyhä mutta seksikäs - 14.06.2011
- Pikku-Bursan turkkilaiset markkinat - 16.05.2011
- Vaaleja odotellessa - 12.04.2011
- Muurin viimeiset varjot - 11.03.2011
- Jonottamisen perusteita - 11.02.2011
- Jos jouluna on lunta - 10.01.2011
Voi kurjuus! Hyvää opiskeluintoa ja toivottavasti toivut nyt nopeasti. Se bratwurst varmasti auttaa! :-)