Istun Bodleianin kirjastossa lempipaikallani. Ikkunasta näkyy Radcliffe Cameran pyöreä kupoli. Marraskuussa harvoin näyttäytynyt aurinko sattuu sopivasti tänään paistamaan, joten saan mahdollisuuden kuvailla, miten iltapäivän valo siivilöityy lasimaalausten läpi. Hienoinen pöly leijailee valokiilassa. Sitä irtoaa sekä tutkijoista että kirjoista. Nuoret opiskelijat eivät ole vielä ehtineet kerätä yhtä paljon pölyä kuin minä, joka luen täällä kirjoja auringonlaskun alasta, sanomalehtibisneksestä. Tunnustan: olen parantumaton kirjastoromantikko. Bodleian on niin kaunis, rauhoittava ja inspiroiva ympäristö, että jo se yksistään olisi tarpeeksi hyvä syy tulla Oxfordiin. Upea rakennus avattiin tutkijoiden käyttöön vuonna 1602, ja se on yksi maailman tunnetuimmista kirjastoista. Sen vanhin osa, Duke Humfreysin kirjasto, on perustettu jo 1400-luvulla. Bodleyn, kuten kirjastoa tuttavallisemmin kutsutaan, hyllyissä ja varastoissa asustaa yli 6,5 miljoonaa teosta – tosin niitä säilytetään useissa eri rakennuksissa. Bodley työllistää yli 400 kirjastoalan ammattilaista. 

Bodleian eroaa tuntemistani suomalaisista kirjastoista olennaisesti: täällä en ole mikään asiakas, vaan vanhanaikaisesti lukija. Jopa naistenhuoneen ovessa lukee women readers. Lukija-nimitys käy järkeen, sillä Bodleysta ei ole koskaan lainattu ulos yhtä ainutta kirjaa. Turisteille, joita rakennuksen sisäpihalla parveilee päivittäin, kerrotaan aina sama tarina siitä, miten kuningas Kaarle I:lle kieltäydyttiin lainaamasta kirjaa. Turistiparat eivät edes pääse sisälle lukuhuoneisiin. 

Bodleianin asemasta kertonee jotakin se, että vaikka yliopistokortissani lukee University card, sitä kutsutaan kaikkialla Bod cardiksi. 

Minulla on kartta, johon on merkitty 21 akateemista kirjastoa Oxfordin keskustassa. Olen rekisteröitynyt näistä neljän käyttäjäksi. Seuraavaksi aion hankkia kortin Oxfordin kaupunginkirjastoon, siltä varalta, että ehtisin vaikka joululomalla lukea vaihteeksi kaunokirjallisuutta. Bodleianissa voi tosin istua lukemassa myös romaaneja, sillä sinne on jo neljän vuosisadan ajan lähetetty kaikki Britanniassa julkaistu kirjallisuus. 

Oikeastaan 21 kirjastoa ei riitä vielä mihinkään, kun Oxfordista on kyse. Jokaisella collegella on oma kirjastonsa, ja moni kirjasto jakautuu osiin eri aihealueiden mukaan. Kirjastojen verkkosivuston mukaan Oxfordin yliopiston piiriin kuuluu yli sata kirjastoa. Vaikka aineistoja ja lähdekirjallisuutta löytyy yhä enemmän verkosta, kirja säilyy akateemisen tutkimuksen tärkeimpänä käyttöliittymänä vielä kauan. 

Pelkään pahoin, etten ehdi Oxford-vuoteni aikana tutustua kuin murto-osaan näistä kirjastoista. Onneksi sain kaverilta linkin blogiin, jossa kirjastoromantikot jakavat kokemuksiaan. Katsokaa kauneutta: Librophiliac Love Letter.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Mitä on hyvä tietää ennen lähtöä Oxfordiin - 03.06.2010
• Nick, David, Gordon ja Morrismiehet - 05.05.2010
• Kohteliaat britit ja tylpät suomalaiset - 31.03.2010
• Journalistien yhdistyneet kansakunnat - 01.03.2010
• Puhutaanpa säästä - 07.01.2010
• Oma kirkko ja tenniskenttä - 16.10.2009