Aarhusin Fellowship-ohjelman toinen opintomatka suuntautui tällä kertaa Kenian pääkaupunkiin Nairobiin. Matkakohde oli siinä mielessä perusteltu, että se antaa länsimaalaisille toimittajille perspektiiviä median toiminnasta erilaisissa olosuhteissa.

Fellow-ohjelman toimittajat tapasivat opintomatkallaan BBC:n toimittajia Nairobin toimituksessa. Nairobin toimitus on BBC:n suurin koko maanosassa.

Kenia on monella mittarilla edistyksellinen maa Afrikassa. Se on suurin talous Itä-Afrikassa, ja sen talouskasvu on ollut verrattain vahvaa koronan jälkeisinä vuosina. Lähimenneisyydessä maa esiintyi edukseen myös lehdistönvapausmittauksissa, joiden mukaan toimittajilla oli tilaa tehdä työtään vapaasti suhteessa moneen muuhun maanosan maahan.

Viime vuosina kehitys on kuitenkin ollut huolestuttavaa, sillä maa on ollut yksi suurimmista putoajista Toimittajat ilman rajoja – järjestön lehdistönvapausmittauksessa. Muutos on ajoittunut presidentti William Ruton valintaan maan presidentiksi vuonna 2022. Vaalien jälkeen maan lehdistöön on kohdistunut hyökkäyksiä, joista pahin oli pakistanilaisen toimittajan Arshad Sharifin ampuminen Nairobin lähellä lokakuussa 2022. Huolta lehdistönvapaudesta on lisännyt epäselvyydet tapauksen tutkinnassa. Sharifin tapauksen lisäksi toimittajien pidätykset ja pahoinpitelyt opposition mielenosoitusten uutisointien yhteydessä kertovat karua kieltä maan toimittajien toimintaedellytysten kaventumisesta.

Kaikki toimittajat ja mediatalot eivät ole samassa asemassa Keniassa. Suurin kansainvälinen toimija Afrikassa on britannialainen yleisradioyhtiö BBC, jolla on vuosikymmenten historia maanosassa. Vierailimme mediajätin Nairobin toimistossa, joka on samalla suurin BBC:n toimitus koko maanosassa. Yhtiön toimintalogiikka perustuu yksinkertaiseen mottoon: BBC haluaa tuoda Afrikan uutiset maailmalle ja maailman uutiset Afrikkaan.

Osa Fellow-ohjelman toimittajista pääsi osaksi suoraa lähetystä Standardin toimituksessa Nairobissa. Mediatalo Standardin skaala on laaja, sillä yhtiö julkaisee lehden lisäksi journalismia verkossa, radiossa ja televisiossa.

BBC:n toimittajilla on monella tapaa enemmän liikkumavaraa Keniassa kuin muiden yhtiöiden toimittajilla. Syitä on varmasti useita, mutta kaksi niistä tuli paikallisten toimittajien kanssa keskusteluissa muita useammin esille. Ensimmäinen syy liittyy yhtiön resursseihin, minkä takia se voi tehdä laadukasta journalismia maanosassa. Tämä näkyy myös BBC:n toimittajien palkoissa, joilla se pyrkii torjumaan “ruskean kirjekuoren” journalismia. Käytännössä termillä viitataan lahjusten antamiseen toimittajille, jotka tekevät puolestaan lahjusten antajille mieleisiä juttuja. Toisekseen yhtiön toimittajat saavat tukea pääkonttoriltaan Lontoosta, mikäli sukset menevät pahasti ristiin paikallisten vallanpitäjien kanssa. Tämän takia se voi julkaista ohjelmia kuten African View, jonka tutkivat dokumentit tekevät selkoa maanosan kipukohdista. Nämä ovat johtaneet myös vallanpitäjien voimakkaisiin vastatoimiin. BBC:n toiminta lakkautettiin Ruandassa vuonna 2015, kun yhtiön julkaisema radiodokumenttisarja kertoi maan pitkäaikaisen presidentin Paul Kagamen yhteyksistä sisällissodan aikaiseen kansanmurhaan.

BBC:n toimintaan maanosassa liittyykin paljon kritiikkiä. Yksi yleisin syytös liittyy siihen, että se toistaa entisen siirtomaaisännän sanomaa Afrikassa. Yhtiö pyrkii vastauksissaan alleviivaamaan, että sen rahoitus tulee Britannian kansalaisilta eikä valtiolta. Tämän takia se ei ole Britannian hallinnon äänitorvi, vaan tekee itsenäistä journalismia. Yhtiön edustajat nostivatkin keskusteluissa esille yhtiön uutisoinnin Gazan tilanteesta, jota useat brittiparlamentaarikot ovat arvostelleet kovin sanoin. Tämä osoittaa, ettei yhtiön uutisointi miellytä aina “isäntämaan” poliitikoiden kantoja. Monesti tämä kritiikki nostetaan Afrikan eri maissa esille, kun yhtiön julkaisut eivät ole miellyttäneet juttujen kohteita.

Paikallisten mediatalojen tilanne Keniassa on muuttunut vaikeaksi varsinkin koronakriisin jälkeen. Lehtitalojen irtomyynti on sukeltanut, mainostulot ovat laskeneet, eivätkä valtaapitävät ole tulleet avuksi yhtiöiden talouskriisissä. Päinvastoin Ruton hallinnon asettaman poliittisen paineen takia useat pomot ovat joutuneet jättämään tehtävänsä isoissa mediataloissa kuten Nation Media Groupissa. Samalla hallinnosta on annettu ymmärtää, etteivät julkiset tahot mainosta jatkossa eri mediatalojen alustoilla, mikäli niiden linja ei miellytä valtaapitäviä. Mieleenpainuvin havainto paikallisten toimittajien kanssa oli kuitenkin se, ettei tilanne ole lannistanut heitä. Paikallisista toimittajista useimmat eivät ole nähneet parempaa vaihtoehtoa kuin yrittää tehdä riippumatonta journalismia vaikeissa olosuhteissa.

Näkymä Little Lions – koululta Nairobissa. Koulu sijaitsee Kiberassa, joka on yksi suurin slummi kaupungissa. Koulun tarkoituksena on tarjota laadukasta opetusta lapsille, jotta heillä olisi tarjolla polku eteenpäin elämässä.

Yksi pala Afrikan mediamaailman palapelissä on Kiina, joka aloitti investoinnit Keniaan jo vuosituhannen alussa. Tällä hetkellä maan lippulaiva Keniassa ja maanosassa on valtion mediayhtiö CGTN, joka on toiminut Keniassa 12 vuotta. Yhtiön keskeisenä tavoitteena on omien sanojensa mukaan parantaa maan kuvaa maanosassa omalla uutisoinnillaan. Tavoitteen toteutumisesta alkaa myös olla akateemista näyttöjä. Mielikuvan muokkauksella pyrittäneen helpottamaan myös Kiinan isoja investointeja Afrikan eri maihin, joista Keniassa oli nähtävissä monia esimerkkejä, kuten maksullinen moottoritie lentokentän ja keskustan välillä. Yksi iso kysymysmerkki kiinalaisen mediatalon uutisoinnissa on se, pystyykö se tekemään kriittisiä juttuja isäntämaastaan. Yksi asia kuitenkin näyttää olevan selvä: yhtiöllä ei ole vaikeuksia rekrytoida paikallisia toimittajia maassa, jossa mediayhtiöt painivat talousvaikeuksien kanssa.

Monista mollivoittoisista yhteiskunnallisista kehityssuunnista huolimatta yksi päällimmäisistä huomioistani Nairobissa liittyi siihen, miten ihmiset pyrkivät viemään itseään ja maataan eteenpäin. Tämä näkyi muun muassa kaupungin suurimmassa slummissa Kiberassa, jossa paikalliset järjestivät itse koulutusta ala-asteikäisille lapsille. Heidän mukaansa koulutus on ainoa kestävä ratkaisu paikallisten tilanteeseen. Toinen esimerkki tästä oli Octavia Carbon kasvuyritys, jonka leivissä yliopistosta vastavalmistuneet osaajat pyrkivät kehittämään hiilidioksidin talteenoton teknologiaa. Näiden näkökulmien uutisointi ja välittäminen kansainväliselle yleisölle on tärkeää, jotta ihmiset osaisivat nähdä myös maanosan mahdollisuudet ja paikallisten halun kehittää maan olosuhteita. Tämän takia on hienoa, että monella kansainvälisellä mediatalolla on paikalla omia toimittajia, jotka pystyvät välittämään paikallisia tarinoita. Yksi näistä on Ylen Pasi Toivonen ja toinen Norjan yleisradioyhtiö NRK:n Vegard Tjørhom.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Miten tanskalainen maahanmuuttokeskustelu eroaa suomalaisesta? - 03.06.2024
• Matkakertomus Silicon Valleysta: Tekoäly muuttaa median toimintaa perinpohjaisesti, mutta kukaan ei tiedä vielä miten - 06.02.2024
• Taistelua tuulta vastaan ja muita arkipäivän havaintoja - 15.12.2023
• Miten muodostaa vakaa poliittinen järjestelmä vähemmistöhallitusten varaan? Tanska näyttää esimerkkiä - 17.11.2023
• Tanska on tuhansien säätiöiden maa - 05.10.2023