Aarhusin fellowship-ohjelmaan sisältyy kaksi matkaa ulkomaille, joista ensimmäinen suuntautui tammikuun alussa San Franciscoon. Kaupunki on monella tapaa perusteltu paikka vierailulle, sillä siellä on käynnissä kova kuhina tekoälyn ympärillä, eikä se ole ihme.

San Francisco Chroniclen aamukokouksessa mietitään seuraavan aamun lehteä. Perinteinen lehti pohtii parhaillaan myös sitä, miten tekoälyn kanssa pitäisi jatkossa toimia.

Useat teknologiajätit, kuten Google, Apple ja Meta, pitävät San Franciscoa kotipaikkanaan, ja ne keskittyvät parhaillaan soveltamaan tekoälyä eri yhteyksiin. Samalla kaupungin liepeillä sijaitsevien huippuyliopistojen Stanfordin ja Berkeleyn opiskelijat pyrkivät toteuttamaan omia ajatuksiaan tekoälyyn keskittyvistä yrityksistä.

Tapasimme matkalla useita San Franciscossa asuvia tutkijoita, yrittäjiä ja rahoittajia. Heillä oli monenlaisia näkemyksiä tekoälyn tulevaisuudesta, mutta yhdestä asiasta he olivat samaa mieltä. Tekoäly muuttaa yhteiskuntia perinpohjaisesti, eikä kehitystä voi estää. Ja tämän kehityksen alkutahteja pystyi näkemään jo San Franciscon kaduilla. Teknologiayhtiön Waymon kuskittomat taksit ajoivat muiden autojen mukana kaduilla, ja vilkkaassa liikenteessä ne näyttivät olevan kaikkein turvallisin vaihtoehto päästä paikasta toiseen.

Stanfordin yliopistolla on esillä Googlen ensimmäinen palvelin. Stanfordilla oli erityinen asema Googlen perustamisessa, eikä se ole ainoa teknologiajätti, joka on saanut alkunsa yliopistossa.

Tekoäly muuttanee monella tapaa myös mediamaailmaa. Yksi esimerkki tästä on tekoälysovellus Simply News, jonka kehittäjät esittelivät valmisteilla olevaa tuotettaan pankkiiri- ja toimittajajoukolle San Franciscossa. Sovellus pystyi lataamaan mistä tahansa aiheesta artikkeleita netistä ja muodostamaan niistä ammattimaisen kuuloisen podcastin kymmenessä minuutissa. Podcast sisälsi juontajan lisäksi yhden asiantuntijan ja tunnelmamusiikkia. Juontaja ja asiantuntija olivat tekoälyn luomia kuvitteellisia olentoja, vaikka keskustelu kuulosti aidolta vuorovaikutustilanteelta.

Tällaisen sovelluksen kohtaaminen saa toimittajan kysymään, mihin häntä tarvitaan tulevaisuudessa. Yksinkertainen vastaus kysymykseen kuuluu, ettei kukaan tiedä. Järkevämpi kysymyksenasettelu kuitenkin liittyy siihen, mitä taitoja tekoäly ei voi tulevaisuudessakaan korvata, ja miten tekoälyä kannattaa soveltaa omassa työssään jatkossa. Oma arvaukseni on, ettei tekoäly voi tulevaisuudessakaan korvata uuden tiedon tuottamista eikä toimittajan ja haastateltavien kohtaamista. Sen sijaan tekoäly voi kerätä netistä tietoja ja muodostaa niistä kokonaisuuksia entistä paremmin. Haluaisin myös uskoa, ettei tekoäly voi korvata ihmisten arvostelukykyä tiedon merkityksellisyydestä, kykyä oivallukseen eikä taitoa kertoa tarinoita.

Yksi yhteiskunnallinen keskustelunaihe tekoälyn kehittämisessä liittyy sen sääntelyyn. Useat tahot ovat nostaneet esille tekoälyyn liittyvät yhteiskunnalliset riskit, jotka pitävät sisällään muun muassa kansalaisten kiristyneen valvonnan autoritaarisissa yhteiskunnissa. Lähes kaikki kohtaamamme Silicon Valleyn teknologiakuplan jäsenet suhtautuivat rajoituksiin nuivasti, mikä heijastelee paljon alueen ihmisten asennetta valtion sääntelyyn muutenkin. Yhteinen ajatus San Franciscossa tuntui olevan se, että liian vahva rajoittaminen on toivotonta hommaa. Autoritaariset yhteiskunnat käyttävät tekoälyä varmasti ei-toivottuihin tarkoituksiin, joten länsimaisten yhteiskuntien on hyvä pysyä kehityksen kärjessä ja torjua edistyneemmällä teknologialla mahdollisia väärinkäytöksiä.

Yleisradioyhtiö KQED on ottanut varovaisia askeleita tekoälyn käyttöönottamisessa. Yhtiö käyttää tekoälyä lähinnä taustatyössään.

Vierailimme matkallamme myös paikallisten mediatalojen toimituksissa. Esimerkiksi maakuntalehti San Francisco Chroniclen ja yleisradioyhtiö KQED:n toimituksessa tekoälyä käytetään vielä varoen lähinnä taustatutkimuksiin sekä juttujen ja otsikoiden ideoimiseen. Mediatalojen varovaisessa suhtautumisessa painaa eniten kysymys vastuusta ja luotettavuudesta. Generatiivinen tekoäly tekee yhä paljon virheitä, ja toimitukset ovat vastuussa julkaisuistaan, mikä rajoittaa tekoälyn käyttämistä nykyistä laajemmassa käytössä. Tämä tilanne voi muuttua nopeasti, kun tekoäly kehittyy entistä tarkemmaksi.

Silicon Valleyn viesti uutishuoneille oli se, ettei niiden kannata odottaa muutosta ympärillään. Kun muut toimitukset muuttavat toimintaansa nopeasti, riskinä voi olla jalkoihin jääminen. Tämän takia pelkojen sijaan pitäisi nähdä mahdollisuudet muutoksessa. Esimerkiksi paikallismediat voisivat alkaa käyttää Simply Newsin sovellusta ja tuottaa podcasteja omista sisällöistään pienillä kustannuksilla. Toisaalta yhtä varmaa on se, että tekoäly tulee muuttamaan medioiden ansaintalogiikkaa. Esimerkiksi ChatGBT:n kaltaiset sovellukset vähentävät todennäköisesti vierailuja eri medioiden nettisivuilla, kun ne tarjoavat vastauksen kysymykseen suoraan sovelluksessaan. Tähän asti Google on tarjonnut ihmisten kysymyksiin linkin, joka on ohjannut kysyjän usein eri mediatalojen sivuille. Median ja teknologia-alan katseet kohdistuvat nyt New York Timesin nostamaan kanteeseen, jossa se syyttää Microsoftia ja sen osaksi omistamaa OpenAI:ta tekijänoikeusrikoksista. Oikeuden päätös voi ratkaista osaltaan sen, miten tekoäly-yhtiöt voivat jatkossa käyttää median tuottamia sisältöjä sovelluksissaan.

Dolores Park San Franciscossa on paikallisten asukkaiden toinen olohuone, jonne ihmiset kerääntyvät varsinkin kesäisin.

Median suurin haaste tulee olemaan se, miten se keksii itsensä liiketaloudellisesti uudelleen tekoälysovellusten maailmassa. Tämä ei ole helppoa, sillä iso osa mainosmyynnistä on jo aiemmin karannut toisille alustoille, ja lehtien jakelu on muuttunut aiempaa kannattamattomaksi. Kysymykseen vastaaminen on kuitenkin tärkeää demokraattisten yhteiskuntien kannalta, sillä ilman luotettavaa ja moniäänistä mediaa ei ole myöskään yhteistä yhteiskunnallista keskustelua maailman tilasta. Polarisaation aikakautena jaetut faktat yhteiskunnan ja maailman tilanteesta ovat muuttuneet entistä tärkeämmäksi, vaikka arvoista ja toivotusta yhteiskunnallisesta kehityksestä voitaisiin olla eri mieltä.

Matkallamme San Franciscossa toistui yksi näkemys ylitse muiden ja siihen on helppo yhtyä: maailma näyttää kahdeksan vuoden päästä hyvin erilaiselta kuin nyt.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Miten tanskalainen maahanmuuttokeskustelu eroaa suomalaisesta? - 03.06.2024
• Matkakertomus Nairobista: Kaikki mediatalot eivät lähde samalta viivalta Keniassa - 04.04.2024
• Taistelua tuulta vastaan ja muita arkipäivän havaintoja - 15.12.2023
• Miten muodostaa vakaa poliittinen järjestelmä vähemmistöhallitusten varaan? Tanska näyttää esimerkkiä - 17.11.2023
• Tanska on tuhansien säätiöiden maa - 05.10.2023