Asettautuminen Oxfordiin lentävän lähdön jälkeen on sujunut lopulta hyvin.

Vaikein vaihe koko prosessissa on ollut vakuuttaa kahdelle kouluikäiselle lapselle, että on aivan järkevää lähteä kesken kouluvuoden puoleksi vuodeksi Englantiin, ja mennä siellä lähes kielitaidottomana tavalliseen englantilaiseen kunnalliseen kouluun. Neuvottelutaito ja diplomatia ovat olleet eduksi. Koskaan ei myöskään tule vähätellä lahjonnan merkitystä. 

Nyt, lopultakin, molemmat lapset ovat onnellisesti pohjois-Oxfordin hyviksi mainituissa kouluissa – ja kävelymatkan päässä kotoa. Siinä ei lahjonnalla ole pärjännyt. Sisu, sitkeys ja valitusteiden käyttö ovat byrokratiaan tottuneen suomalaisen aseet. Hyvä lähikoulu on aina parempi kuin huono koulu kaukana. 

Lapsen elinpiiri kouluineen on hyvä tavallisen arjen vastustamattoman yleismaailmallisuuden mittari. Toisen hyväksyminen, huomioiminen ja kunnioittaminen on mahdollista, jos on tahtoa. Siinä prosessissa yhteinen kieli ei ole puheessa, vaan ymmärryksessä. Kielitaito on small talkia syvällisempi asia. 

Lisäksi vanhemmuuden universaali kokemus on sekin, kun heti ensimmäisellä viikolla 8-vuotiaan pojan luokalta tulee lappu kotiin, jossa kerrotaan koulussa olevan taas KIHOMATOJA. Yhteisyyden tunne voi olla toki syvällinen, mutta myös mikroskooppisen pieni.  

Täällä on vallankin menneessä ajassa puhuttu paljon siitä, että luokkia on muuallakin kuin koulussa. Kymmenien tuhansien puntien lukukausimaksut seulovat parhaimpiin yksityiskouluihin vesat niistä perheistä, joiden voi hyvällä syyllä sanoa kuuluvan yläluokkaan. Briteillä on alkamassa vaalikevät – otollinen aika etsiä vastakkainasetteluja. 

Mennyt aika on läsnä muutenkin. Helposti se näkyy yliopiston rakennusmassan arkkitehtuurissa. Oivallinen näyttö päällekkäisistä ja limittäisistä aikajanoista on myös brittiläinen pankkijärjestelmä. Pankkitilin avaamista halajava suomalainen joutuu tekemään virkistävän sukelluksen vaihdantatalouden alkumereen. Digitaaliset ja metriset järjestelmät sekä prekambriset ja neoliittiset aikakerrostumat ovat vahvasti läsnä, kun asiakas kohtaa pankkitoimihenkilön. Shekkivihko, mikä hienostunut tuulahdus kapitalismin jurakaudelta. 

Oxford yliopistoineen ja collegeineen on yhden sortin akateeminen karkkikauppa. Tiedon tikkunekkujen ja kirjallisten kompiaisten kattaus on edessäni. Yhdestäkään luennosta tai asiansa loppuun ajatelleen tietäjän valmiista kiteytyksestä ei tarvitse puristaa omaa tiivistystä muutamaan kappaleeseen, eikä tarvitse löytää kahta-kolmea parinkymmenen sekunnin sound bitea. Ei tarvitse tehdä juttua. 

Mitä? Olenko vapaa?

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Pallon liikkeitä - 26.07.2010
• Tiedon ja vapauden ongelmia - 01.06.2010
• Satumainen sankari ja arkun naulat - 03.05.2010
• Hell’s Kitchen - 30.03.2010
• ”The Prime Monster” - 24.02.2010