Shanghain paikallisottelussa kaupungin sisäiset jännitteet tulevat näkyviin. Kävin katsomassa, kuinka Shanghai SIPG  kohtasi perinteikkään Shanghai Shenhuan.

Ennen kuin lähdin stipendiaatiksi Shanghaihin, ehdin työskennellä lähes 15 vuotta Ilta-Sanomien urheilutoimituksessa. Urheilu – ja etenkin oma leipälajini jalkapallo – on siis ollut minulle jo pitkään luonteva tapa tutustua uusiin kulttuureihin.

Kun huomasin Kiinan jalkapalloliigan otteluohjelmassa Shanghain paikallisottelun SIPG-Shenhua, ympyröin sen päivämäärän heti kalenteriini. Ja vaikka muutama päivä ennen peliä sairastuin sitkeään flunsaan, matkustin kaupungin poikki Shanghain stadionille lauantaina 16. syyskuuta, jolloin peli pelattiin.

Ennen ottelua kauppiaat myivät stadionin ulkopuolella kummankin joukkueiden fanituotteita sulassa sovussa.

Jalkapallofanius on Kiinassa vielä melko uusi ilmiö. Illan joukkueista toinen, SIPG on perustettukin vasta joulupäivänä 2005. Silti kahden kannattajaporukan välille on ehtinyt kertyä jo rutkasti pahaa verta. Shanghain derbyä pidetään Kiinan kiihkeimpänä ja väkivaltaisimpana paikallisotteluna. Tappelut kannattajajoukkojen välillä ovat yleisiä, ja Shanghain poliisi yrittää hillitä rähinöitä massiivisin turvatoimin.

Saavuin stadionille pari tuntia ennen peliä, sillä en ollut onnistunut hankkimaan lippua otteluun etukäteen ja tiesin joutuvani siis turvautumaan mustaan pörssiin. Pääsylippujen saanti peliin oli tiukasti säännöstelty. Ennen peliä nousi meteli siitä, että Shenhuan faneille oli annettu vain 600 paikan kiintiö.

Kun nousin ylös metrosta, kävelin stadionia kohti rihkamanmyyjien kojujen ohi. Vihanpito ei sentään ulottunut kaupankäyntiin, sillä kauppiailla oli myyntipöydillään rinnakkain SIPG:n punaisia ja Shenhuan sinisiä pelipaitoja.

Lähdin kiertämään stadionia ja etsimään pääsylippujobbareita. Hetken käveltyäni huomasin olevani keskellä kiihtynyttä Shenhuan kannattajien joukkoa. Paikalle alkoi myös virrata poliiseja.

Tunnelma oli korkealla SIPG:n kannattajien katsomonosassa jo kolme varttia ennen pelin alkua.

Hetken kuluttua selvisi, mistä suuttumus johtui. Ohi käveli joukko punaisiin pukeutuneita SIPG:n faneja, jotka uhosivat kovaan ääneen sinipaitaisille Shenhuan kannattajille. Hetken näytti jo siltä, että syntyy tappelu. Sitten takavasemmalta ilmestyi iso joukko mellakkavarusteisiin pukeutuneita sotilaita, jotka menivät kilvet tanassa riviin fanijoukkojen väliin. Se rähinä kuivui siihen.

Kannattajaporukoiden väliset erimielisyydet kertovat myös Shanghain asukkaiden välisistä jännitteistä. Shenhuan fanit katsovat edustavansa alkuperäisiä shanghailaisia. Seura on perustettu jo 1950-luvulla ja se on ollut ammattilaisjoukkue jo lähes kaksi vuosikymmentä. Osa Shenhuan kannattajien laulamista lauluista on paikallisella murteella, shanghainkiinaksi, jota muualta muuttaneet mandariinikiinanpuhujat eivät ymmärrä.

SIPG sen sijaan on noussut huipulle vasta aivan viime vuosina, sen jälkeen kun aiemmin nimellä Shanghai Dongya tunnetun seuran omistajaksi tuli Shanghain maailman suurinta konttisatamaa pyörittävä yhtiö Shanghai International Port Group (SIPG).

Shenhuan kannattajat pitävät SIPG:tä muualta tulleiden nousukkaiden seurana, ja muualta muuttaneita Shanghaissa riittää. Kiinan valtavan talouskasvun myöt kaupungin väkiluku on muutamassa vuosikymmenessä kaksinkertaistunut. Shanghaissa asuu nyt 24 miljoonaa ihmistä, joista suuri osa ei ole syntyperäisiä shanghailaisia.

Tulokkaita ei katsota kovin hyvällä, sillä he tuovat lisää kilpailua työmarkkinoille ja nostavat entisestään korkeita asuntojen hintoja Etsiessäni asuntoa stipendivuottani varten sain huomata, että Shanghain keskustan vuokrataso on jo Helsingin luokkaa. Keskipalkka täällä on kuitenkin vain 7108 yuania (noin 910 euroa).

SIPG on myös käyttänyt satamayhtiön rahoja äkkirikastuneen nousukkaan tavoin. Joulukuussa 2016 seura maksoi noin 70 miljoonan euron siirtokorvauksen, kun se hankki Brasilian maajoukkuemiehen Oscarin valioliigajätti Chelseasta. Puoli vuotta ennen Oscarin hankintaa SIPG oli jo maksanut reilut 50 miljoonaa euroa toisesta brassitähdestä Hulkista, joka siirtyi Kiinaan Pietarin Zenitistä.

Toki Shenhuakaan ei ole jäänyt osattomaksi kulutusjuhlasta. Kiinteistöyhtiö Greenlandin omistama seura hankki täksi kaudeksi riveihinsä argentiinalaisen supertähden Carlos Tevezin, 33, jolle se maksaa huimaa 700000 euron viikkopalkkaa. Media-arvioiden mukaan Tevez on maailman parhaiten palkattu jalkapalloilija.

Olin nähnyt Tevezin viikkoa aikaisemmin, kun Shenhua hävisi kotonaan Henanille 1-2. Silloin hän tuli kentälle toisella jaksolla buuausten siivittämänä. Shenhuan kannattajat ovat suuttuneet loukkaantumisten riivaamalle tähdelle, koska tämä on pelannut kehnon kauden ja vaikuttanut välinpitämättömältä. Viimeinen pisara oli, kun vamman vuoksi pelikelvoton Tevez vei perheensä Shanghain Disneylandiin samaan aikaan kuin Shenhualla oli peli.

Hetki ottelun aloituspotkun jälkeen. Kaikkia paikkoja yli 50000 henkeä vetävällä Shanghain stadionilla ei ollut turvallisuussyistä myyty.

Henan-tappion myötä Shenhuan johtoporras sai tarpeekseen ja erotti valmentaja Gus Poyetin. Uusi luotsi Wu Jingui aloitti pestinsä haukkumalla Teveziä ylipainoiseksi.

Sarjataulukon häntäpäässä oleva Shenhua oli siis sekaisin paikallisottelun alla. SIPG sen sijaan porskutti. Joukkue oli toisena Kiinan liigassa ja aikaisemmin samalla viikolla se oli raivannut tiensä Aasian Mestarien liigan puolivälierään pudottamalla dramaattisessa ottelussa Guangzhou Evergranden.

Ehkä joukkueiden välisten jännitteiden takia, mustan pörssin lippukauppiaan löytäminen oli yllättävän hankalaa. Edellisenä viikonloppuna Shenhuan kotiottelussa lipputrokaus oli ollut avointa, ja olin hädintuskin päässyt ulos metrosta, kun ensimmäinen kauppias oli jo hieromassa kauppoja kanssani.

Nyt jouduin kiertämään stadionia pitkään, ennen kuin huomasin hieman hämärän näköisen ukkelin seisomassa kadunkulmassa ja kuiskimassa suupielestään sanaa piào (pääsylippu). Osoitin kiinnostukseni, ja äijä viittasi minut sivummalle, pois virkavallan silmien alta.

Pikaisen hintaneuvottelun jälkeen mies poistui ja paikalle tuli toinen mies. Nyt vasta lippu ja käteinen vaihtoivat omistajaa. Tuntui kuin olisin tehnyt huumekauppaa. Hintakaan ei ollut halpa, 500 juania (65 euroa). Viikkoa aikaisemmin Shenhua-Henaniin pääsi satasella.

Katsomoon kiivettyäni huomasin ilokseni, että rahalla sai laatua. Paikkani oli valtavan, yli 55000-paikkaisen, Shanghain stadionin toisella pitkällä sivulla, aivan keskiviivan kohdalla, kohtuullisen korkealla, mutta ei liian kaukana kentästä.

Pelin alkuun oli vielä kolmisen varttia, mutta tunnelma alkoi jo nousta. Alapuolellani oleva katsomonosa oli täynnä SIPG:n faneja, jotka takoivat rumpuja, heiluttivat lippuja ja lauloivat kannustuslauluja. Stadionin toisessa kaarteessa olivat puolestaan Shenhuan kannattajat, jotka tekivät myös parhaansa saadakseen äänensä kuuluviin.

Ottelun alla soitettiin vielä Kiinan kansallislaulu, johon ympärilläni olleet ihmiset yhtyivät täysin palkein. Sitten peli alkoi – eikä juuri mitään tapahtunut. Avausjakso oli tunnelmaltaan mainio, mutta pelillisesti melko kehno. Paljon yrittämistä, runsaasti taklauksia ja myös paljon kohkaamista sekä päätöntä rynnimistä. Paikallispelin tunnelataus oli vienyt pelaajilta järjen.

Toisella jaksolla alkoi kuitenkin tapahtua. Peliä oli pelattu noin 10 minuuttia, kun Hulk sai pallon lähellä rangaistusalueen oikeaa nurkkaa. Hän leikkasi nopeasti sisään, sai tilaa vasurilleen ja laukoi tarkasti tolpan juureen.

Maalin jälkeen alkoi hullu seitsemän minuutin jakso, jolloin jokainen hyökkäys päättyi maaliin. ”Kiinan Maradona” Wu Lei vei SIPG:n ensin 2-0-johtoon, sitten uzbekki Odil Akhmedov laukoi 3-0. Sitten vaihdosta kentälle päässyt Tevez kavensi tarkalla laukauksella 1-3:een, mutta heti perään Wu iski illan toisensa ja tilanne oli 4-1.

Maaliryöpyn jälkeen Shenhua oli täysin sekaisin. SIPG pääsi jatkuvasti nopeisiin vastaiskuihin Oscarin ja Hulkin johdolla ja olisi voinut voittaa ottelun kaksinumeroisin luvuin. Lopulta punaiset tekivät vielä kaksi maalia (Hulk ja vaihtomies Li Shenglong), ja peli päättyi 6-1.

Ottelun jälkeen voitonriemuiset SIPG:n pelaajat lähtivät kunniakierrokselle kiittämään kannattajia, ja Shenhuan pelaajat luimistelivat häpeissään omien faniensa eteen pyytämään anteeksi. Pelin jälkeisenä päivänä luin, että Shenhuan kannattajat kieltäytyivät poistumasta katsomosta ennen kuin seuran puheenjohtaja pyytäisi anteeksi katastrofaalista tulosta.

SIPG:n pelaajat juhlivat voittoa kannattajiensa kanssa.

Puheenjohtajaa ei kuitenkaan saatu kannattajien eteen, vaan poliisi tyhjensi katsomon lopulta väkivalloin. Virkavalta muun muassa löi Shenhuan fanien johtajan tajuttomaksi. Kuvat penkkien väliin rojahtaneesta fanipomosta lähtivät kiertämään sosiaalisessa mediassa.

Ikävä välikohtaus kertoi omalta osaltaan siitä, kuinka vahvoja tunteita Shanghaissa liittyy jalkapalloon. Ne tunteet kytkeytyvät samalla myös kysymyksiin paikallisidentiteetistä ja kaupungin kehityksestä.

Samoihin kysymyksiin tulen tutustumaan jalkapallo-otteluiden lisäksi myös Fudanin yliopistossa, sillä yksi syyslukukaudelle valitsemistani kursseista – Shanghai Studies – käsittelee juuri näitä asioita.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Kiinalainen, amerikkalainen ja suomalainen unelma - 11.06.2018
• Maailman vaikein kieli ja sen opettajat - 22.05.2018
• Sosialismia Gucci-erityispiirtein - 19.04.2018
• Kaupankäyntiä ”keltaisten lehmien” kanssa - 19.03.2018
• Byrokraatin taivas - 21.02.2018
• Pyhät mangot ja kielletty Nalle Puh - 22.01.2018
• Harmaantuvat pandat - 18.12.2017
• Ensimmäinen purppurapäivä - 17.11.2017
• Palkittu runonlausuja - 24.10.2017