Kreuzbergin legendaarisen SO36-vaihtoehtoklubin taru näytti viime syksynä jo olevan lopussa. Länsiberliiniläisten punkkareiden ja monen bändin alkukoti juhli 30-vuotispäiväänsä ja taisteli samaan aikaan olemassaolostaan. Syy oli sama, johon Berliinissä on viime vuosien rakennus- ja saneerausbuumissa törmätty usein. Aivan klubin naapuriin Oranienstraßelle oli valmistunut kovan rahan omistusasuntoja, joiden omistajat valittivat nyt häiriöistä. Kumpi voittaa, jos vastakkain ovat vuosikymmeniä rauhassa kukoistanut vaihtoehtoelämä ja raha? Berliinissä vastaus ei onneksi aina ole itsestäänselvä.

Viranomaiset määräsivät, että klubin pitää rakentaa melumuuri. Tarvittavan rahasumman kokoon raapimiseksi on järjestetty keräyksiä ja konsertteja, joissa on esiintynyt muun muassa SO36:ssa uransa aloittanut Die Toten Hosen. Vielä rahasummaa ei ole saatu kokoon, joten epävarmuus jatkuu. 

Lähes identtinen riita käynnistyi samoihin aikoihin Prenzlauer Bergin Knaack-klubilla, joka on toiminut Greifswalder Straßella 1970-luvulta asti ja jossa muun muassa Rammstein soitti ensimmäisen Berliinin-keikkansa. Rakennuttaja oli rakentanut uuden kerrostalon siten, että yhden asunnon seinä oli kiinni klubin seinässä. Mitään äänieristystä seinään ei rakennettu, ja itsensä kipeäksi maksanut asukas tietysti valitti jatkuvasta musiikinjytkeestä. Knaack määrättiin alentamaan musiikin volyymia niin alhaiseksi, että se omistajien mukaan oli alempi kuin kotistereoissa. Asiakkaat äänestivät jaloillaan, ja omistajat alkoivat etsiä uutta paikkaa klubilleen. 

Viime viikolla välimiesoikeus kuitenkin päätti, että Knaack saa jatkaa toimintaansa ja soittaa musiikkia klubimaisella volyymilla. Nyt riidellään vielä siitä, kenen syy on, että uudessa kerrostalossa ei ole äänieristystä ja asukas joutuu kärsimään. 

Berliinissä voi vielä tanssia aamuun asti teknoklubeilla, jotka näyttävät ulkoa ja ja sisältä hylätyiltä teollisuusrakennuksilta. Ainakin niin pitkään, kunnes uudet naapurit valittavat häiriöistä. Toisaalla kaupungissa kerrostalojen omistajat yrittävät häätää vanhoja sitkeitä vuokralaisiaan esimerkiksi katkaisemalla kokonaan veden tulon tai viime kädessä kutsumalla apuun poliisin, että pääsisivät saneeraamaan omaisuuttaan asunnoiksi maksukykyisemmille asukkaille. 

Kaikkia kaupungin ”porvarillistuminen” ei tietenkään miellytä. Kreuzbergissä ja Friedrichshainissa äärivasemmistolaiset autonomit polttavat uusien naapureidensa kalliita autoja. Trendikaupunginosa Prenzlauer Bergissä, jossa enää vain viidennes asukkaista on samoja kuin ennen muurin murtumista, liimattiin muurin murtumisen 20-vuotispäivän aikaan seiniin ja sähkökoppeihin  julisteita, joissa Saksojen yhdistymisen aikainen slogan ”Wir sind ein Volk!” (me olemme yksi kansa) oli otettu uusiokäyttöön. Julisteissa luki ”Wir sind ein Volk! Und ihr seid ein anderes. Ost-Berlin 9. November 2009” eli ”Me olemme yksi kansa! Ja te olette toinen. Itä-Berliini 9. marraskuuta 2009”. Viesti oli tietysti suunnattu muualta, ennen kaikkea lännestä, muuttaneita uusitäberliiniläisiä vastaan. 

Uudenvuoden jälkeen samalla alueella joku oli peittänyt muutamia Danziger Straßen katukylteistä omatekoisella Dimitroff Straße -tekstillä. Katu oli DDR-aikoina nimetty bulgarialaisen kommunistin ja Stalinin-ystävän Georgi Dimitroffin mukaan, mutta Saksojen yhdistymisen jälkeen se sai takaisin alkuperäisen nimensä. Stalinallee sentään muutettiin jo Stalinin kuoleman jälkeen Karl Marx Alleeksi, joka se on edelleen. 

Uusi valta voittaa aina taistelut kaupunkitilan määrittelystä. DDR-johtajat tuhosivat aikoinaan Itä-Berliinistä monia Preussista ja natseista muistuttavia rakennuksia. Saksojen yhdistymisen jälkeen puolestaan revittiin alas monia DDR:n aikaisia rakennuksia, symboliarvoltaan suurimpana Palast der Republik, joka oli monelle itäsaksalaiselle nostalginen paikka. Berliinin nykyinen saneerausbuumi jatkuu vielä vuosia. Täytyy vain toivoa, ettei kaupunki samalla menetä ihan kaikkea siitä rosoisuudestaan, joka tekee siitä Berliinin.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Rouva D tahtoo takaisin Turkkiin - 18.06.2010
• Yhteinen euroarki ja oman elämänsä kreikkalaiset - 11.05.2010
• Terassille vaikka väkisin - 09.04.2010
• Köyhä mutta seksikäs - 03.02.2010
• Katse eteenpäin - 07.01.2010
• Hei me lakkoillaan - 03.12.2009
• Muurin murtumista odotellessa - 14.10.2009