Ruudun takaa
anupartanen
New Yorkissa on aurinkoista ja kylmää. Ei sillä, että sitä kauheasti huomaisi, kun pääasiallinen lähde kasvojen loisteelle on tietokoneruutu. Työt Fortune-lehdessä ovat alkaneet ja työt Suomen lehtiin jatkuvat, joten maaliskuu on kulunut pitkälti tekstiä tuottaessa, arjet ja viikonloput.
Se ei tosin ole mitenkään poikkeuksellisesta nykytoimittajan arjessa. Sitä mukaa kun journalistiset innovaatiot leviävät ja aikakauslehdetkin lisäävät tuoteperheeseensä verkkosivuja erillisine artikkeleineen, kolumneineen, blogeineen, kuvasarjoineen, videoineen ja podcasteineen, yksittäisestä toimittajasta tulee jatkuvasti raksuttava sisältöautomaatti.
Kehityksessä on, kuten diplomaatti sanoisi, hyvää ja huonoa.
Ensin hyvät uutiset: Kun toimittajan on pakko ajatella, tehdä ja tuottaa koko ajan, flow pysyy päällä, aivot pysyvät hereillä ja uusia ajatuksia saattaa syntyä enemmän kuin olisi uskonutkaan. Ideointihan ei oikeasti onnistu parhaiten joutilaassa tilassa, vaan pakon edessä.
Sitten huonot uutiset: jossain on raja, kuinka paljon uusia, kiinnostavia ajatuksia ja uutta, kiinnostavaa tietoa yksittäinen toimittaja voi oikeasti tuottaa, jos koskaan ei ole aikaa hengähtää ja oikeasti katsoa maailmaa, josta kirjoittaa.
Fortune-lehdessä on se hyvä puoli, että jos toimittaja ei ehdi mennä maailman luo, maailma tulee Fortunen luo. Tai ainakin bisnesmaailma. Kahden viikon välein ilmestyvä lehti on yksi maailman arvostetuimmista talouslehdistä, ja sen huomaa. Toimituksessa vierailee viikoittain johtavaa väkeä yrityksistä kuten Yahoo, Sun Microsystems ja Nokia. Yritykset haluavat kertoa Fortunen toimittajille omista innovaatioistaan, ja me stipendiaatit saamme istua tapaamisissa mukana. Opettavaista ja kiinnostavaa, monella tavalla.
Fortunessa näkee tosin yhä paljon perinteisen journalismin käytäntöjä, esimerkiksi siinä, että toimittajat eivät suinkaan ryntää heti tekemään yritystapaamisista pikaista uutispätkää lehden verkkosivuille, ellei niissä käy ilmi jotakin todella uutisarvoista. Yritysten anti otetaan vastaan taustatietona, toimittajien tietovarannon kasvattamisena, eikä tapaaminen tarkoita yritykselle automaattista palstatilaa lehdessä tai sen verkkosivulla.
Sen toimituksessa huomaa myös, että vaikka verkko on vapaa ja kuka tahansa – myös yritys itse – voi toimittaa sinne kaikenlaista tietoa itse haluamassaan muodossa, Fortunen tapainen lehti on yhä täysin omassa luokassaan tiedonvälittäjänä, myös yritysten mielestä. Toimitus saa lähinnä väistellä innokkaita juttuehdokkaita ja yritysten PR-edustajia sen sijaan, että joutuisi anelemaan haastatteluja.
Siinä onkin yksi nykyjournalismin dilemma: kun tiedotusvälineiden verkkosivuille tuupataan kovaa kyytiä kaikenlaista materiaalia, joka ei ennen olisi alkuperäiseen välineeseen kelvannut, niiden arvo portinvartijoina vähenee. Se on huono juttu. Suuri osa perinteisen median arvoa kun on siinä, että se seuloo esiin tärkeän tiedon lukijan puolesta. Vähemmän on oikeasti enemmän.
Toisaalta tietysti lukijat valittavat, jos sivustoa ei päivitetä jatkuvasti. Miten siis tuottaa koko ajan uutta materiaalia, joka olisi kuitenkin aina oleellista, huolellisesti mietittyä ja valikoitua?
On nykyjournalismi toki saapunut Fortuneenkin. Kollegat pyörittävät sujuvasti samaan aikaan viittä eri mittaista ja -henkistä projektia lehteen ja lehden verkkosivuille ja vierailevat siinä sivussa itse vähän väliä television keskusteluohjelmissa puhumassa asiantuntijoina omista aihepiireistään.
Me stipendiaatit kirjoitamme pääasiassa teknologiajuttuja lehden verkkosivuille, ja niissäkin on tässä vaiheessa vielä täysi työ. Uuden yhteiskunnan haltuun ottamiseen menee aikaa, ja juttujen teko alkaa useimmiten Wikipedia-vierailulla. Minkäköhän nimisiä puhelinoperaattoreita Yhdysvalloissa on? Mikä on USDA? Mitä sana ”leverage” tarkoittaa?
Itselleni toistaiseksi antoisinta on ollut jatkuva uuden oppiminen. Tähän mennessä kirjoittamani jutut ovat kaikki olleet aiheista, joista en ole tiennyt aloittaessani yhtään mitään. Sekään ei ole nykypäivänä mitenkään tavatonta. Innovaatiot leviävät, toimittaja toimittaa.
Ja auringon näkee ikkunastakin.
Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit
- Sekkejä postitellessa - 08.07.2009