Se aika vuodesta
Jutta Högmander
On aika hengähtää. Syyslukukausi USC Annenbergissa on paketissa, ja nyt nautiskelen kolmen viikon joululomasta. Tauko tulee tarpeeseen.
Opiskelu Yhdysvalloissa on ainakin omien kokemusteni mukaan rankempaa kuin vastaava touhu Suomessa. Maisteritutkinto puristetaan Annenbergissa valmiiksi vajaassa kymmenessä kuukaudessa, joten tahti on kiivas. Syksyn aikana on tullut kirjoitettua kymmeniä ja taas kymmeniä sivuja tekstiä aina luentopäiväkirjoista feature-juttuihin, taisteltua datan kanssa, koodattua multimediaesityksiä, taiteiltua some-videoita ja luettua politiikkaa kirja- ja artikkelitolkulla. Kotitehtävien tekeminen on venynyt usein ilta- ja yötöiksi, koska aikaa pitäisi ja haluaisi viettää myös perheen kanssa. Unet ovat jääneet vähemmälle, mutta olen niin liekeissä uuden oppimisesta, ettei se pahemmin haittaa.
Työarkeen verrattuna meininki rentoa; aamulla on aikaa keitellä lapsille rauhassa puuroa ja katsella yhdessä perheen pienimmän autofanin kanssa ikkunasta, lipuuko Santa Monican kotikadulla ohi seuraavaksi avo-Porsche tai -Mustang. Viikonloppureissuilla on käyty tsekkaamassa muun muassa San Francisco, Piilaakso, San Diego, Palm Springs ja Joshua Treen luonnonpuisto. Joulun välipäivinä otetaan haltuun Las Vegas.
Jouluun on enää muutama päivä aikaa. Oikeaan tunnelmaan pääseminen tuntuu hankalalta täällä palmujen keskellä, etenkin kun edellispäivänä palvoimme aurinkoa Huntington Beachilla. Tänään sentään perusjoulusta Suomessa on muistuttanut täällä harvinainen sääilmiö: sade.
Talojen pihat ovat juuri niin pullollaan poroja, lumiukkoja ja katolle kiipeäviä joulupukkeja kuin televisio ja elokuvat antavat odottaa. Pisteet amerikkalaisten leikkimielisyydelle ja tavalle heittäytyä välittämättä siitä, miltä touhu ulkopuolisten silmissä näyttää, oli sitten kyseessä se mauttomin mahdollinen halloween-asu tai ökykoristelluin joulupiha.
Meillä joulupöydässä on ainakin kinkkua ja Ikeasta ostettua silliä ja glögiä. Naapurissa asuva suomalainen ystäväperhe toi oikealta joululta maistuvia ruotsalaisia pipareita, ja Suomen marraskuuta paenneiden vieraiden tuliaisista on jäljellä vielä yksi Fazerin sininen suklaalevy. Kyllä se siitä.
Lapset joutuvat tänä vuonna odottamaan lahjojen avaamista amerikkalaisperinteiden mukaisesti joulupäivän aamuun saakka. Onhan se nyt selvää, että pukilta kestää jonkin aikaa matkata maapallon toiselta puolelta Suomesta tänne Amerikkaan asti.
Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit
- Verkostoitumisen taidosta ja suomalaisesta itsetunnosta - 04.04.2017
- Viisi asiaa, jotka paljastavat, että olet asunut Kaliforniassa yli puoli vuotta - 28.02.2017
- Tältä näyttää Trumpin Yhdysvallat - 31.01.2017
- Valeuutisia ja vihapuhetta Trumplandiassa - 29.11.2016
- Kuinkas sitten kävikään - 09.11.2016
- Trumpin ja median epäpyhä liitto - 31.10.2016
- Pihalla - 30.08.2016