Sisua, Mette!
Petter Lindberg
Kaiken piti näyttää niin valoisalta. Joulun ja uudenvuoden hiljaiselo selättäisi koronan ja poistaisi pääministeri Mette Fredriksenin joulukuussa määräämät rajoitukset. Toisin kuitenkin kävin. Saavuin toissapäivänä suljettuun kaupunkiin.
Jo Billundin lentokentällä oli havaittavissa, että Tanska käpertyy kuoreensa. Rajavartiosto tarkisti kaikkien taustat, ja höllennys, jonka oli määrä astua voimaan neljäs päivä tammikuuta, muuttuikin tiukennettuihin määräyksiin. Turvavälin on oltava kaksi metriä, seurueiden koon maksimissaan viisi henkilöä. Kaikkien tulisi välttää perheen ulkopuolisia tapaamisia, ja työ tulisi suorittaa kotikonttorista käsin.
Syynä Mette Fredriksenin huoleen on tietysti brittimutaation leviäminen ja sairaanhoidon ylikuormittuminen. Niinpä ravintolat, museot, teatterit ja monet kaupat pysyvät suljettuina.
Siinä missä Århusin yliopisto aloittaa kevätlukukauden helmikuun alussa, arki Constructive Institutessa alkoi heti uudenvuoden jälkeen, tosin etänä niin kuin Mette Fredriksen viisaudessaan oli päättänyt.
Monille tämä oli iso pettymys. Keskustelu Zoomin välityksellä puuroutuu, kun tekniikka takkuilee ja lauseiden lennokkuus häviää, kun vastaanottaja ei ruudun takaa reagoi, korkeintaan ilmehtien tai peukkua vilauttaen. Yhteisöllisyyden puuttuminen ja yhteisen tilan jakaminen tuntuu kuitenkin kalvavan eniten.
Tietysti puhuimme monasti ja eri yhteyksissä koronasta jo syksyllä, ja silloin tuli usein mainittua hieman leikkimielisesti, että sosiaalisen etäisyyden pitäminen on suomalainen perushyve ja että tämä luontainen eristäytyminen on vaikuttanut myönteisesti pandemian hallintaan.
Mutta on täällä Tanskassa katsottu Suomen koronastrategiaa myös tieteellisestä näkökulmasta ja joskus jopa hieman kadehtien. Tämän huomasin toissapäivänä, kun emeritusprofessori Hans-Erik Holm luennoi koronaepidemiasta ja siitä mitä me mahdollisesti voisimme oppia koronasta.
Mikä on hyvä koronapolitiikka, kysyi Hans-Erik Holm ja vastasi siihen vertaamalla USA:n, Kiinan, Saksan, Tanskan ja Suomen tapaa käsitellä koronakriisiä. USA:n yltiöpäinen ja vahvasti Trumpiin henkilöitynyt tapa sai Holmilta täystyrmäyksen. Merkelin tapa puhua koronasta oli sovittelevampi mutta melko teknologiakeskeinen ja sikäläiseen lääketeollisuuteen kytkeytynyt.
Suomi ja Sanna Marin pärjäsivät Hans-Erik Holmin mielestä parhaiten. Menestyksen avain koostuu luottamuksesta, yhteistyöstä, asiallisen tiedon levittämisestä, mutta myös toimivista poliittisista rakenteista. Ja onhan Suomella vielä se salainen ase, minkä avulla loputkin vaikeudet selätetään, sanoi Holm.
Sehän on tietysti meidän kaikkien tuntema SISU, tämä voimavara, joka vie läpi harmaan kiven ja jota voisi tuotteistaa niin että esimerkiksi tanskalaiset voisivat hetkellisesti tuntea itsensä hieman… sisukkaimmilta.
Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit
- Kotimaa kutsuu - 31.05.2021
- Dannebrogen - lippujen lippu - 26.04.2021
- Finnebyen - pieni pala Suomea - 26.03.2021
- Kun tapasin Elviksen - 02.03.2021
- Laskiaispullan syvin olemus - 01.02.2021
- Juutti vai juntti? - 01.12.2020
- Viisitoista valetta vuorokaudessa - 27.10.2020
- Miehemme Tanskassa - 05.10.2020
- FinnFellow ja Fellow Finn! - 08.09.2020