Berliner Zeitung -lehden toimittaja Andreas Kopietz kirjoitti helmikuussa 2009 Wikipediaan Berliinin Karl-Marx-Allee -katua käsittelevään artikkeliin seuraavan lisäyksen:

“Kadulle tyypillisten keramiikkalaattojen vuoksi katu sai DDR:n aikoina kansan suussa myös nimen ‘Stalinin kylpyhuone’ (Stalins Badezimmer)”.

Vähän myöhemmin eräs Hessenin osavaltiossa Wölfersheimissa asuva toinen Wikipedian vapaaehtoinen tarkisti lisäyksen ja piti sitä uskottavana.

Pian käsite “Stalinin kylpyhuone” alkoi elää omaa elämäänsä netissä.

Ensimmäisten joukossa sen otti käyttöön DBpedia (DBpedia.org), joka valikoi tietoa Wikipediasta ja julkaisee sitä helpommin löydettävässä muodossa. Seuraavaksi ”Stalinin kylpyhuoneeseen” tarttuivat kylpyhuoneita suunnitteleva verkkosivusto ja joukko matkailusivustoja (visitberlin.de, cliewe.de) .

“Asu nyt Stalinin kylpyhuoneen nurkilla”, kirjoitti Berliinissä asuvien hollantilaisten nettisivulla Tom-niminen henkilö.

Vuonna 2009 termi julkaistiin netissä seminaarityössä, joka käsitteli sosialistisen arkkitehtuurin utopioita. Työtä myydään myös kirjana. Huhtikuussa 2010 ”Stalinin kylpyhuone” pääsi Stern-lehteen. Termi meni heittäen läpi myös Spiegel onlinessa, kun 25-vuotias nainen kirjoitti Spiegeliin sarjaa siitä, millaista on asua 90 päivää joka yö täysin vieraan luona.

“Eilen nukuin ‘Stalinin kylpyhuoneessa’” oli sarjan kolmannen osan otsikko luotettavuuttaan tiukasti vartioivassa Spiegelissä.

Jopa Frankfurt an der Oderissa sijaitsevan Europa-Universität Viadrinan tukema wiki-watch-projekti hyväksyi Karl-Marx-Allee -sivuston väitteen Stalinin kylpyhuoneesta. Sivu sai neljä tähteä viidestä ja luokittelun “luotettava lähde”. Kyseisen projektin tavoitteena on tutkia Wikipedian luotettavuutta. Myös toimittaja Kopietzin oma lehti Berliner Zeitung julkaisi jutun, jossa mainittiin ”Stalinin kylpyhuone”.

“Stalinin kylpyhuone” oli täyttä hölynpölyä. Käsitteen luonutta toimittaja Kopietzia oli jo pitkään rieponut, miten berliiniläisten väitettiin kutsuvan esimerkiksi kuuluisaa Alexanderplatzin tv-tornia “teleparsaksi” (Telespargel), liittokanslerinvirastoa “liittovaltionpesukoneeksi” (Bundeswashmaschine) tai Valtiopäivätalon lasikupolia “munanlämmittimeksi” (Eierwärmer). Kopietzin mukaan hän ei tuntenut ainuttakaan berliiniläistä, joka näitä termejä käyttäisi. Kopietzin mukaan niitä kehittelevät lähinnä toimittajat ja erilaiset matkailuyrittäjät omiin tarkoituksiinsa. Niinpä hän päätti ”toisen viinilasillisen jälkeen” kokeilla, saisiko hän läpi uuden termin “tiedon pyhimpään paikkaan”, Wikipediaan.

Kopietz paljasti kepposensa vasta kaksi vuotta myöhemmin, kun Berliner Zeitungissa julkaistun artikkelin jälkeen eräs Berliinissä pitkään asunut lukija ihmetteli, ettei itse ollut koskaan ”Stalinin kylpyhuoneeseen” törmännyt. Kopietz kirjoitti Berliner Zeitungiin jutun, jossa hän kertoi entisen neuvostojohtajan kylpyhuoneen vaiheet. Tässä vaiheessa Kopietz omantunnontuskissaan myös poisti lisäyksensä Wikipediasta. Runsaat kaksi tuntia myöhemmin ”Stalinin kylpyhuoneen” palautti Wikipediaan käyttäjä, joka omien sanojensa mukaan oli erikoistunut Berliiniin kaupunginosiin ja historiaan. Tässä vaiheessa ”Stalinin kylpyhuoneen” tueksi oli jo lukuisia mainintoja eri viestimissä ja jopa tieteellisessä artikkelissa. Siitä oli tullut totta.

”Stalinin kylpyhuoneen” opetusta ei tarvinne tässä erikseen selittää. Kopietzin kokeesta kuulin Saksan Wikimedian johtajalta Pavel Richteriltä, joka oli jokaviikkoisen Jour fixe -luentomme vieraana. Saksankielisessä Wikipediassa on runsaat 1,6 miljoonaa artikkelia, mikä tekee siitä kolmanneksi suurimman version englannin- ja hollanninkielisten versioiden jälkeen. Richter kertoi, että Wikipedian kirjoittajista neljännes on 22?29-vuotiaita. 61 prosentilla on korkeakoulututkinto. Selvisi myös, ei ehkä niin yllättäen, että tässäkin tapauksessa maailmaamme määrittävät miehet. Nimittäin 91 prosenttia “wikipediaaneista” eli Wikipedian vapaaehtoisista käyttäjistä on miehiä.

Ei ole yhdentekevää, ketkä Wikipediaa kirjoittavat ja editoivat. Wikipedia-artikkeleita on yli 280 kielellä, ja pelkästään englanninkielisiä artikkeleita on yli 4,4 miljoonaa. Maailmanlaajuisesti wikipediaa käyttää kuukaudessa keskimäärin yli 520 miljoonaa ihmistä. Richterin mukaan naisten määrä on nousussa ja esimerkiksi Berliinissä kokoontuu säännöllisesti joukko naisia tekemään Wikipediaa.

Suuri osa kirjoittajista on asiantuntijoita, jotka kirjoittavat kuitenkin jostain muusta kuin omasta asiantuntemuksestaan, toisin sanoen harrastuksestaan. Kiihkeä suhtautuminen harrastukseen poikii Wikipediassa kiihkeitä keskusteluja. Richter kertoi tapauksesta, jossa kaksi intohimoista torniasiantuntijaa väitteli Wikipediassa vuosikausia siitä, onko Itävallassa sijaitseva Donauturm televisiotorni vai näköalatorni. Alan kirjallisuus ei ollut aukoton, joten kirjoittajien välistä riitelyä ratkottiin ensin keskusteluryhmässä ja lopulta joukko Wikipedian “ylempiä” käyttäjiä ratkaisi riidan näköalatornin hyväksi.

Sama perusteellisuus koskee Richterin mukaan esimerkiksi artikkeleiden poistamista Wikipediasta. Poistettavaksi ehdotettua artikkelia puidaan erityisessä keskusteluryhmässä ja seitsemän päivän kuluttua tehdään ratkaisu tai ehdotetaan ratkaisua. Tämän jälkeen on toiset seitsemän päivää, jonka jälkeen artikkelin laatija voi tehdä parannuksia (näin siis ainakin Saksassa). Jos sekään ei tyydytä raatia, artikkeli voidaan poistaa.

Itseään koskevaa artikkelia ei voi itse poistaa Wikipediasta. Sen sijaan siitä voi valittaa ja pyytää poistoa tai tiettyjen osien poistoa. Lasten nimien poistaminen on Richterin mukaan ongelmatonta, kun taas esimerkiksi artikkelin kohteen syntymävuoden poistaminen ei. Vaikka Richter itse suostuisi poistamaan iästään kainon professori X:n syntymävuoden, kaksi muuta samaa tapausta ratkovaa editoijaa voisivat olla täysin eri mieltä. Demokratiaa à la Wikipedia siis. Richterin mukaan päätöksiä ei pääsääntöisesti tehdä yksin vaan erilaisissa ryhmissä.

Wikipedian avoimeen luonteeseen kuuluu, että kuka tahansa saa sinne kirjoittaa. Siihen sisältyy riski, että joukkoon päätyy hyvin paljon myös huuhaata. Niin kuin nyt esimerkiksi kansan suussa syntynyt ”Stalinin kylpyhuone”.

Lisälukemista:

Näin Stalinin kylpyhuone syntyi: http://www.berliner-zeitung.de/archiv/wikipedia-selbstversuch-wie-ich-stalins-badezimmer-erschuf,10810590,10778230.html

Esimerkiksi täältä Stalinin kylpyhuone edelleen löytyy:

http://walkwithmetou.rs/m/my-favourite-places-berlin/frankfurter-allee-stalin-039-s-bathroom

http://31daysofberlin.tumblr.com/post/32459165673/ive-made-some-light-references-to-some-of-the

http://www.spiegel.de/unispiegel/wunderbar/social-networks-im-echttest-eine-nacht-im-badezimmer-von-stalin-a-722111.html

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Jalkapallohuumaa saksalaisittain - 07.07.2014
• Äiti tulee nyt tänne! - 08.05.2014
• Berliini – intellektuellien Mallorca - 11.04.2014
• Tiedotustilaisuus Saksan malliin - 13.03.2014
• Stasin vankilassa - 12.12.2013
• Kollegiaalista vertaistukea Berliinissä - 08.11.2013